Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pojan huone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pojan huone. Näytä kaikki tekstit

Lastenhuoneen uudistus: Juniorisänky

maanantai 27. helmikuuta 2017


Eilen kurkattiin pojan huoneen uudistusta säilytyskalusteen ja pikkukeittiön osalta. Huonekalujen osalta hankittavaksi tuli myös uusi sänky, kun vanha sänky periytyi nyt pikkuveljelle. Tällä kertaa iskä ei ehtinyt verstashommiin, ja uusi sänky hankittiin valmiina.



Valitsimme huoneeseen sohvamallisen Bopita Tom -juniorisängyn. Jotkut hankkivat tässä kohtaa jo heti suoraa ison sängyn, mutta meidän poika on niin pienikokoinen, että hän olisi seilannut isossa sängyssä kuin valtameressä. Ensimmäisen yön jälkeen totesimme, että poika pyörii tässäkin sängyssä vielä niin paljon, että turvalaita on vielä hankittava. Sängyn alle olisi satavilla lelulaatikko/kaveripeti, mutta sellaiselle meillä ei vielä ole käyttöä, kun säilytystilaakin on nyt ihan riittävästi.


Kun huoneeseen on tullut isompia kalusteita, tiipiin paikkaa piti vähän hakea. Tässä huoneessa on hyvin lattiatilaa ja tiipii mahtuu onneksi ikkunoiden eteen sängyn ja säilytysjärjestelmän väliin. Tarvittaessa sen voi myös nostaa välillä kokonaan sivuun, jos muut leikit tarvitsevat paljon tilaa. Huoneen asukas viettää ensi kuussa 3-vuotissynttäreitään, ja sitten huone ja muukin koti täyttyykin pienistä ja isommista vieraista. Täällä on pojan kanssa jo synttäreitä suunniteltukin, joten niistä sitten lisää maaliskuussa.

Lastenhuoneen uudistus: Lelujen säilytystä ja pikkukeittiö

sunnuntai 26. helmikuuta 2017


Kun muutimme tähän taloon vajaa vuosi sitten poika oli vasta ruvennut leikkimään huoneessaan, silloin leikit olivat kuitenkin vielä aika erilaisia kuin nyt. Nyt leikitään paljon roolileikkejä; yhtenä päivänä meillä hämmentää kattiloita ja pannuja pikku kokki, toisena vasaralla paukuttaa rakentaja, kolmantena pelastustehtäviä suorittaa palomies. Huoneeseen tarvittiin lisää säilytystilaa, sekä uusi sänky. Edellisessä postauksessa jo näkyikin muutama huoneen sisustusyksityiskohta, ja nyt  kurkataan huoneen uudistukseen laajemmin. Jotta ette hukkuisi kuvatulvaan jaoin postauksen kahteen osaan. Tänään esittelen säilytysratkaisun ja pikkukeittiön. Huomenna sitten tsekataan millaisessa sängyssä isompi poika nykyisin pötköttää.



 Kun aikoinaan esittelin teille lastenhuoneen ensimmäisen kerran, mainitsin jo silloin, että haaveissa olisi leluille monilokeroinen säilytysjärjestelmä. Huoneeseen hankittiin nyt säilytyskalusteeksi IKEAn STUVA-järjestelmää mustilla ovilla. Mietimme ensin olisiko korkeita osia ollut vain yksi, mutta lopulta totesimme, että hankimme nyt kerralla säilytystilaa enemmän. Jos tarpeet taas jossain vaiheessa muuttuvat, voi palasia siirrellä ja korkeasta osasta voi tehdä vaikka tarvittaessa vaatekaapin. Korkeaan osioon jätettiin nyt avohyllyt, mutta jos näkymästä haluaa rauhallisemman voidaan toiseen tai molempiin hankkia ovet. Nyt halusin kuitenkin avoimemman ilmeen. Lastenhuoneessa yksityiskohdat saavat olla näkyvillä ja lelut helposti pienten käsien ulottuvilla. Matalan osan päällä voi leikkiä vaikka pikkuautoilla, ja usein myös puinen parkkihalli nostetaan siihen. Vähän aikaa sitten löysin askarteluliikkeestä autotieteippiä, jolla tasolle tehtiin pojan kanssa reitti pikkuautoille.



 Edellisessä postauksessa nähdyt lastenhuoneen yksityiskohdat löysivät paikkansa seinältä ja tasoilta.
Seinällä ollut taulukollaasi sijoittui sopivasti juuri matalan osion päälle, niin että kollaasia ei tarvinnut ruveta siirtämään. Mustat Alice and foxin talohyllyt* ovat nyt osana taulukollaasia, ja tuovat siihen kivaa eloa. Nyt kollaasin ilmettä voi helposti muunnella vaihtelemalla leluja hyllyille. Ennen kuin hyllyt päätyivät seinälle, ne olivat hetken tasolla leikeissä, ja niistä tuli heti Schleich-eläinten koteja. Nämä talohyllyt toimivat siis myös kivasti vähän kuin pieninä nukkekoteina.
Alice and fox &-valaisin* tuo huoneeseen lämmintä valoa, ja on kaunis yksityiskohta hyllyllä. Näistä on olemassa eri kirjaimia, niin että niistä voisi koota vaikka lapsen nimen. Koska meillä huoneesta tulee jossain vaiheessa kahden pojan huone, päädyin tähän &-merkkiin. Harmaa valaisin tulee myös kivasti esiin valkoisesta taustasta silloinkin, kun siinä ei ole valot päällä.  
Vaikka meillä pojan huonetta uudistettiin nyt vähän laajemminkin, niin Jollyroomin pienilläkin lastenhuoneen säilytysratkaisuilla sekä lampuilla ja valaisimilla saa lasten huoneeseen järjestystä ja kivaa ilmettä.





Poika sai tämän Ikean pikkukeittiön joululahjaksi, ja siellä meidän little chef on valmistanut jo monen monet herkkuannokset. Kätevät Minituden säilytyskorit* ovat kulkeneet huoneessa jo monessakin paikassa. Vähäksi aikaa ne taitavat tällä kertaa jäädä pikkukeittiöön koreiksi puuhedelmille ja astioille.
Pikkukeittiötä oli tarkoitus tuunata, ja puinen taso jo muuttuikin DC Fixillä "marmoriseksi". Maalaushommiin ei olla ehditty, ja nyt kun olen sitä hetken katsellut, niin itse asissa tuo vaalea puu sopii aika kivasti huoneeseen. Ehkä maalamiselle ei olekaan tarvetta tai ainakaan mikään kiire.
Huomenna käännetään katse vielä nukkumisnurkkaan.

*Yhteistyössä Jollyroomin kanssa

Taloprojekti: Lastenhuone

torstai 16. kesäkuuta 2016


Talokierroksella kurvataan nyt Vilac-autolla pikkumiehen valtakuntaan.
Minulla oli tarkoitus tehdä postaus lastenhuoneesta samaan tapaan kuin olen muitakin talon huoneita esitellyt, mutta koska lastenhuoneesta löytyy normaalia enemmän yksityiskohtia, niin tämän vähän yleisemmän postauksen lisäksi palaan tällä viikolla vielä pariin huoneen yksityiskohtaan erilliseten postausten kera. Lastenhuoneaiheita tasaisesti toivotaankin, joten tällä viikolla vietetään nyt sitten Kuistin kautta -blogin epävirallista lastenhuoneviikkoa. Viikonhan starttasikin jo suloinen TELLKIDDO-arvonta. Muistakaahan osallistua!




Lastenhuoneen sisustustyyli jatkaa samaa linjaa kuin meidän muussakin kodissa. Tämänkin huoneen väritys on siis muualta tuttua valkoista, mustaa ja harmaata sekä pienenä lisänä myös hieman minttua. Mainittakoon nyt kuitenkin heti alkuun, että toki meilläkin ne värikkäät dublot ja muut lelut lelusäkeistä lattialle kumotaan, ja niin kuuluukin. Eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että  lastenhuone sisustettaisiin väreillä. Monesti olen tosi kivoja värikkäitäkin lastenhuoneita nähnyt. Tyylilleni uskollisena omassa kodissa silti tykkään, että lastenhuoneessakin yleinen tunnelma on harmoninen, ja tausta ei ole jo valmiiksi levoton. Juttua kun voi lastenhuoneessa silti olla muilla keinoilla. Leikkisyyttä tässä lastenhuoneessa riittää, kun pikkumiehen lempijutut: tiipiit, autot ja eläimet vilistävät kaikki huoneessa sulassa sovussa.




Lastenhuoneen kalustaminen oli tässä tapauksessa helppoa, koska kaikki oli jo olemassa. Toki kiitos tämän sisustusvimmaisen äiti-ihmisen, järjestys on muuttunut jo kolme kertaa. String-hylly hankittiin väliaikaisen kodin keittiöön, mutta luotin että sille löytyy varmasti talostakin paikka, ja olisi löytynyt montakin. String-hyllyä ja tuolia lukuunottamatta kaikki tämän huoneen huonekalut ovat miehen tekemiä, ja kulkeneet matkassa jo monessa kodissa. Tämän kodin mittasuhteisiin ne olisivat muihin huoneisiin olleet liian pieniä, mutta lastenhuoneeseen sopivat hyvin.




Rakkain huonekalu (ehkä koko talossa) on sänky, jonka mies teki pojalle, kun vasta odotimme häntä. Vaikka sängyn kokoa pystyisi kasvattamaan, niin pikkuveli saa sitten myös nukkua tässä sängyssä jossain vaiheessa. Saa nähdä mikä sänky isoveljelle siinä vaiheessa keksitään, mutta toista samanlaista sänkyä mies tuskin enää tässä elämäntilanteessa ehtii tekemään, sillä niin suuritöinen sänky kaikkine taivutettuine päätyineen oli.




Säilytystilaa ei lastenhuoneessa voi olla liikaa. Vaikka välillä lelut seikkailevatkin pitkin huonetta (ja talossa muuallakin), niin periaatteessa kaikelle on silti paikkansa. Tavallaan haaveilen kaiken miljoonatavaran sisäänsä vetävästä monilokeroisesta lipastosta, mutta tämänhetkiselle lelumäärälle tämä säilytystila on kuitenkin ihan riittävä, ja ehkä sitten kun tilaa ei enää ole, on ennemminkin aika karsia. Nyt miehen tekemässä kaapissa on kirjat. Dublot, junarata ja pikkuautot ovat isoissa LEGO-boxeissa ja pehmolelut nallesäkissä* sekä muut lelut Ferm livingin half moon -säkissä. Leluilla on kiva myös sisustaa, joten osa leluista on esillä hyllyillä ja tasoilla.



Valaisin on kulkenut pojanhuoneessa hänen ensimmäisestä huoneestaan asti, ja sopii tännekin, kun betonimainen pinta toistuu talossa muutenkin. Maton hankin jo talon rakentamisvaiheessa design marketista, kun se hyvään hintaan tuli vastaan. Olin ajatellut sen ihan toiseen tilaan, mutta kun kokeilin sitä tuohon, niin siihen se jäi. Kun tapetti laitettiin seinälle, niin ensin mietin, että onkohan kokonaisuus liian levoton. En tiedä mitä te tykkäätte, mutta minusta muuten hillityssä kokonaisuudessa kuvioiloittelu salittakoon, varsinkin kun molemmissa on samaa inkkarihenkeä. Tiipii-juttuihin palaankin vielä ihan erikseen.

*Lelusäkki saatu blogiyhteistyössä Zico´s homen kanssa

VÄLIAIKAINEN KOTI: Pikkumiehen huone (ja kuulumisia)

perjantai 7. elokuuta 2015








Eilen on tontilla valettu lattiat ja talon saapumiseen on enää viikko. Härdelli on ollut sen mukaista. Viime ja tälle viikolle on mahtunut silti vielä muutakin, joten siksi tämä pieni blogihiljaisuus. 
 Reilu viikko sitten minulla oli torstaina vapaailta, kun olin Gugguun asiakasillassa Gugguun asiakasilassa. Juhlat oli todella tyylillä järjestetty, lapset muotinäytöksessä suloisia (ja vaatteet heidän päällään tietysti ihania), ruoka ja juoma hyvää ja Hirvihaaran kartanomiljöö todella upea. 
Viime viikonloppuna saimme äitini hoitamaan poikaa, niin että pääsimme miehen kanssa viettämään päivän kahdestaan. Se olikin vasta toinen kerta sitten pojan syntymän. Päivä tuli kyllä tarpeeseen. Ensin aamulla kävimme ystävien kanssa brunssilla, ja sitten suuntasimme kahdestaan asuntomessuille, ja lopuksi kävimme vielä syömässä. Brunssipaikkoja tuli viime viikonloppuna testattua toinenkin, kun olimme vielä sunnuntainakin koko porukka brunssilla. 
Tällä viikolla miehen vanhemmat riensivät meille apuihin. Töihin paluuni lähestyy ja isovanhemmat hoitivat poikaa, niin että sain tehtyä suunnittelutöitä. Pojalta en yksin olisi saanut mitään tehtyä, kun hän nukkuu niin katkonaisia ja lyhyitä uniakin. Mies sai iltaisin myös tontille apuja isästään. Heistä oli suuri apu! "Tekemättömät työt ovat voimiemme viejät" on yksi äitini käyttämistä lukuisita sanonnoista. Se on kyllä totta, heti, kun sain työt paremmalle mallille, mieli on rauhallisempi. Kiitos siis isovanhemmille avusta! 
Nyt kun tontilla valut kuivuvat, lähdemme huomenna päiväksi Tallinnaan. Mies tekee täsmäiskun paikalliseen rautakauppaan, ja tietysti minä ja poika lähdemme mukaan. Hyöty- ja hupireissu samalla iskulla. Ihana viettää aikaa koko perheen kesken. 
Koska kaikki viime viikkoina ottamani kuvat ovat jossain muistikorttien syövereissä, niin päätinpä kaivaa esiin kuvia pojan huoneesta, koska sinne ei ole kurkattukaan. Tässä väliaikaisessa kodissa pojan huone on pikkuruinen, mutta niin on poika itsekin. Muita huonekaluja huoneessa ei ole kuin iskän tekemä meille niin rakas sänky ja vanha pinnatuoli. Brion junaradan osat ja duplot on säilötty isoihin legopalikoihin. Ne ovat osoittautuneet käteviksi ja niitä voi hankkia tarpeen tullen lisää. Huoneessa on yleensä myös  Ferm Livingin lelukori. Se seilasi ylä- ja alakerran väliä, kunnes hankin alakertaan alkukesän Turun reissulta Aveliasta vastaavantyyppisen raitakorin. Aloitin kesäkuussa tekemään pojalle myös tiipiitä. Päällikankaan sainkin jo ihan hyvälle mallille, mutta vuorikankaan ompelu on jäänyt odottamaan rauhallisempia aikoja. No sitten viimeistään pojan uuteen huoneeseen kun talo joskus on valmis. Vanhanmallisten pikkuautojen kokoelman olen aiemminkin esitellyt. Se on siitä kasvanut monella autolla, kun niitä on hankittu erilaisilta retkiltä, ja iskä toi pojalle kaksi Mersu-museosta Saksastakin. Autot saavat kyllä aika kovaa kyytiä pikkumiehen käsittelyssä, niin että kuplasta lähti kolarissa jo takapuskurikin. 
Nyt menen pakkaamaan vielä tavaroita huomista Tallinnan reissua varten.
Hauskaa viikonloppua teillekin, nauttikaa näistä kesäisistä säistä!

KUUKAUDEN KOLLAASI: Tammikuisia ideoita lastenhuoneeseen

tiistai 27. tammikuuta 2015


Pikkumies täyttää maaliskuun alussa vuoden. Voitteko käsittää? Minun täytyy ainakin nämä pari kuukautta vielä sulatella asiaa. Silti sen sijaan, että jäisin itkemään nopeasti ohi kiitäneen vauvavuoden perään. Täytyy iloita siitä, että poika kasvaa ja on terve. Varasinkin hänelle viime viikolla 1-vuotis valokuvauksen (siitä lisää lähempänä). Tuntuu, että juurihan kirjoitin teille vastasyntyneen kuvauksista. Niitä kuvia päivittäin katsellessa tulin ajatelleeksi, että onneksi valokuviin saa tallennettua edes ripauksen kulloisestakin vaiheesta. 
Olen ryhtynyt vähän miettimaan pojan synttäreitä; mitä tarjotaan, koska juhlat pidetään, millaiset kutsut, entä lahja...
Pohtiessani lahjaideoita tämä mami lipesi myös jo hieman suunnittelemaan pojan huoneen sisustusta tulevaan taloon. Samalla tulin koonneeksi inspiraatiota pojan huoneen sisustukseen (tai miksipä tässä ei olisi inspraatiota tyttöjenkin valtakuntaa sisustaville). Vuoden ensimmäinen kuukauden kollaasi meinasikin jo unohtua, joten tässä sisutus- ja lahjaideoita pikkuihmisille:
  
1. Säilytysratkaisuja ei ole koskaan liikaa. Tykkään näistä isoista legoista, jotka ovat siis säilytyslaatikoita. Näissä pidettäisiin meillä varmasti ensin duploja (joilla jo kovasti leikitään) ja sitten isompana legoja.
2. Autoratatarrat lattiaan olisi hauskat. Tarrassa on sekin hyvä puoli, että sen saisi sitten myös pois. Ei tarvitse kokolattiaa remontoida autoradan takia, jos haluaa vaikka vaihtaa huoneita tai kun jossain vaiheessa autoleikit ei enää niin kiinnosta.
3. Elodie & Details mustavalkoisen repun pikkumies sai joulupukilta (ehkä äiti ja isä tässä kohtaa vähän joulupukkia avusti). Meillä luovuttiinkin joku aika sitten hoitolaukusta, kun kamat mahtui hyvin jo tuohon reppuun. Reppu on varmasti hauska pienen miehen selässä, kun hän lähtee kävelemään, ja siihen tullaan pakkaamaan tavaroita ja leluja niin mummolaan, hoitoon kuin retkellekin lähtiessä. 
4. Zuny-eläimiä näkee aikuistenkin hyllyissä, ja painojahan nuo eläimet kai oikeastaan ovatkin. Tämmöinen asukki pikkumiehen huoneessa olisi kyllä hauska.
5. Vilac-auto tulee olemaan pikkumiehen ensimmäinen synttärilahja. Ssshhh ei saa paljastaa! Vaikka pohdin muitakin vaihtoehtoja tajusin, että tämän auton olen valinnut jo vuosia sitten ensimmäiseksi synttärilahjaksi. Vilac-auto on vaan niin kertakaikkisen hieno. Kyllähän kasvava pikkuautojen kokoelma tarvitsee johtajan.
6.  Majaleikit olivat itsellenikin lapsena ihan parhaita. Sitten, kun pojalla on huoneessaan vähän enemmän tilaa, niin tiipii olisi mahtava leikkipaikka.
7. Numero74 ihanat tähtityynyt sopisivat pojan sängylle tai tiipiihin pehmusteiksi. Näiden joukossa olisi kiva köllötellä iltasatua lukien.
8. Ferm Livingin pyykkikori hankittiin meille lelukoriksi vähän aikaa sitten. Äitiäkään ei nyt yhtään haittaa että, lelukori lojuu käytännössä kokoajan alakerrassa. Mustavalkoinen nahkalenkeillä varustettu kangaskori on kätevyytensä lisäksi niin kivan näköinen.
9. Keinuhevonen tai tässä tapauksessa oikeastaan keinulammas olisi hauska. Pörröinen lammas on suloinen ja sillä pikkumies tykkäisi varmasti ratsastaa auringon laskuun. 


Pikkuautokokoelma

maanantai 9. kesäkuuta 2014




 Pikkumies tuli viime lauantaina vasta 3kk, ja nyt hänellä on jo tälläinen vanhojen pikkuautojen kokoelma. Hän ei ollut edes vielä syntynyt, kun hankin jo hänelle tuon klein bussin. Sopi vain niin kivasti huoneen väreihin, ja tuonne hyllylle. Sen jälkeen bussi on saanut seurakseen lisää kavereita. Äiti ja isä eivät ole voineet vastustaa näitä hauskoja pikkuautoja, kun niitä on tullut vastaan. Kokoelmasta löytyy nyt jo viisi hauskaa menopeliä: klein bus, kupla, rättisitikka, ja sekä isompi että pienempi fiat500. Kokoelman autojen kuuluu olla metallisia, mutta tuo isompi fiat pääsi silti muovisena seulasta läpi, koska sillä oli toinen hauska ominaisuus, se on kauko-ohjattava. Voitte ehkä arvata kumpi vanhemmista tämän auton hankki. Mies oli sitä mieltä, että kyllä pikkumies ansaitsee ensimmäiseksi nimpparilahjakseen kauko-ohjattavan auton. Pikkumies istui tyytyväisenä sylissä iskän ohjatessa, ja ihan niin kuin hän olisi muka osannut jo seurata autoa. Ainakin iskä oli innoissaan. 
Minusta noilla autoilla on ihan selvät kasvot, jokainen ihan oma persoonansa. Katsokaa nyt itse vaikka tuota kuplaa, tuollainen pyöreäkasvoinen leppoisa setä. Rättisitikka taas on vähän tuommoinen vanhempi jo harmaantunut herrasmies... Näkeekö muut autoissa inhimillisyyttä, vai onko helle pehmentänyt vain minun pääni?