Tunnelmia Hygge-workshopista

 Viime sunnuntaina se vihdoin oli, nimittäin Hygge-ilta eli minun ja Ihana kukkasen Kirsin ensimmäinen yhteinen kukka- ja sisustusworkshop.
Eniten mieleen jäi meidän ihanat osallistujat ja illan välitön tunnelma.
Hyggeilyyn hämärä ilta kynttilöineen toi juuri oikeaa tunnelmaa, mutta pimeä ja keinovalot ei ole se ihanteellisin olosuhde valokuvaamisen kannalta. Kun itse olin vetämässä workshoppia keskityinkin tietysti ensisijaisesti muuhun. Joitakin kuvia halusin kuitenkin tallettaa muistoksi illasta, ja että voin jakaa tunnelmia myös teille.

Yksi ystäväni kysyi minulta viikolla ennen workshoppia, että jännittääkö minua. En heti osannut vastata, ja tajusin että en ollut ajatellut asiaa siitä näkökulmasta. Opetan teatteriopettajana ryhmiä monta kertaa viikossa, joten rooli opettajana ja ryhmänvetäjänä on minulle tuttua ja tavallista. Toiseksi en ollut keskittynyt workshoppia suunnitellessa itseeni, vaan siihen millaisen elämyksen ja tunnelman haluan osallistujille luoda ja millaista inspiraatiota jakaa. Uusien ihmisten kohtaaminen on toki hyvällä tavalla jännittävää, mutta tiedän tällaisista tilanteista syntyvän vain hyvää energiaa. Olin kaikesta jo etukäteen vain innoissani, ehkä jopa lapsellisen innoissani. Vasta kun sain kysymyksen, jäin hetkeksi miettimään tilannetta myös siitä näkökulmasta, että asiantuntijaroolista ja esiintymisestä voisi toki luoda itselleen paineita. Olen kuitenkin vuosien aikana kerryttänyt kokemusta sisustamisesta ja visuaalisuudesta niin paljon, että minusta on vain ihanaa päästä jakamaan siitä jotain muillekin. Ajattelen kaikesta luovasta tekemisestä niin, että ei ole olemassa jotain yhtä ja oikeaa, eikä toisaalta myöskään väärää. Tämän sanoin ääneen osallistujillekin. Asioiden jakaminen toisten kanssa on inspiroivaa puolin ja toisin, ja toisten kanssa tekemisestä oppii aina.
Tässä kohtaa kiitokset myös Kirsille tästä yhteistyöstä. Meillä oli kivaa jo workshoppia suunnitellessa ja ideoidessa, ja meidän innostus toivottavasti välittyi myös osallistujille.

Oli mukavaa, että heti alusta alken ihmiset osallistuivat keskusteluun hyggeilyn olemuksesta, ja minun jakamien hygge-vinkkien lisäksi osallistujat antoivat jakoon myös omia vinkkejään. Hygge-tunnelmiin virittäydyttiin myös inspiraatiokuvien kautta. Sen jälkeen oli kukka-asetelmien vuoro. Kirsin opettama kananverkkotekniikka antaa mahdollisuuden kokeilla ja tehdä hyvinkin erilaisia asetelmia. Kukkia voi laittaa, siirtää ja ottaa pois hyvin vapaasti.
Kukka-asetelmien tullessa valmiiksi siirryttiin sisustamiseen. Näytin miten minä hygge-nurkkauksen sisutamista lähestyn, ja millaisista elementeistä nurkkausta voi lähteä luomaan. Sen sijaan, että olisin antanut tarkat ohjeet, halusin että osallistujissa syttyy innostus kokeilla itse ja etsiä omaa tapaansa.

Osallistujat loihtivatkin kauniita asetelmia ja loivat annettuun tilaan hygge-tunnelmaa. Oli ihana seurata luovaa tekemistä. Inspiroiduin workshopissa itsekin kukista, kauneudesta ja ihmisten innostuksesta. Minun ei pitänyt tehdä kukkia itse ollenkaan, mutta kuinkas kukkahullulle kävikään. Rennolla otteella vartissa tein itsekin aseteleman. Tilaa tekemiseen ei ollut pöydillä, mutta kyykistyin vain lattialle. Ehkä tuo vähän erilainen näkökulma ja #slaavikyykky -asento (jep sellainen se kuulemma on), sai minut ryöpsäyttämään varsin runsaan ja boheemin asetelman.

Paras kiitos minulle ja Kirsille oli workshopista se, että ihmiset silmin nähden nauttivat, ja kertoivat lähtiessään, että olivat saaneet inspiraatiota ja aikovat jatkaa hyggeilyä kotonakin.
Kokosin workshoppia varten Pinterest-kansion inspiraatioksi, joka on nyt julkinen, joten sieltä tekin voitte ammentaa lisää inspiraatiota meidän workshopin hengessä hyggeilyyn.

...ja hei, koska meidän ensimmäinen workshop oli näin onnistunut, niin eihän tämä tähän jää. Jouluworkshop on tulossa: Save the date 2.12.2018!

Oman: Tuntematon matkailuhelmi

Palasin maanantain ja tiistain välisenä yönä Omanista. Vaikka fyysisesti olen takaisin Suomessa, henkisesti olen koko viikon ollut vielä jossain aivan muualla. Tänään kykenin vihdoin purkamaan matkalaukkut, vaikka se on itselleni aina jotenkin henkisesti vaikea prosessi. Jotkut matkat ovat erityisiä ja tämä matka kuuluu ehdottomasti sarjaan ikimuistoiset.

Tästä matkasta tuli erityinen ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin itse Oman pääsi yllättämään kauneudellaan ja monipuolisuudellaan. En voi olla ihmettelemättä miten tällaista matkailuhelmeä ei ole rummutettu enemmän. Maa tuntuu olevan aika tuntematon meillä Suomessa, 
enkä tuntenut itsekään maata etukäteen.

Mehän siis päädyimme lähtemään Omanin, koska ystäväperheemme muutti sinne elokuussa. Vaikka on surullista, että ystävät ovat niin kaukana, niin ilman heidän muuttoaan mekään emme olisi ehkä koskaan päätyneet Omaniin.

Toinen syy miksi matkasta tuli niin erityinen on juuri ystävät siellä. Matka mahdollisti meille viikon intensiivistä aikaa yhdessä ystävien kanssa, vaikka perheen isä oli töissä arkipäivät. Vaikka aiemmin asuimme samassa kaupungissa, ei arjessa koskaan olisi tullut mahdollisuutta irrottaa viikkoa intensiivistä yhteistä aikaa. Olikin erityisen merkittävää jakaa matkakokemus ystävien kanssa. Tämä ei varmasti jää viimeiseksi matkaksi Omaniin, koska ystävillämme on tarkoitus asua siellä useampi vuosi.

  

Muistikortti pullistelee kuvista, koska sen verran upeita paikkoja saimme nähdä. Joka päivä ajattelin, että huomenna emme enää luultavasti näe mitään niin ihmeellistä kuin sinä päivänä, mutta joka päivä tulin yllätetyksi. Yritän valikoida teille ne parhaat helmet. Muutaman meidän retkikohteista nostankin ihan erikseen, mutta heti huomenna on luvassa yleinen postaus Omanista. Nämä kuvat ovat Ministry of Finance -aukiolta, johon päädyimme vähän vahingossa. Nuo pitkät käytävät ja koko aukio olivat käsittämättömän kauniit. Kuten ilmeestä näkyy, olin yhtä hymyä ja ihan fiiliksissä.

Syksyn 5 inspiroivaa

Välillä tuntuu, että olisi niin monta pientä juttua, joista haluaisin teille täällä blogissa kirjoittaa tai vinkata. Usein ne ovat inspiraation lähteitä ja visuaalista fiilistelyä, joita olisi kiva jakaa teidän kanssa. Koska nuo asiat ovat siis aika pieniä, eivät ne ehkä erillisinä ole ihan oman postauksen arvoisia. Ajattelinkin aina silloin tällöin nostaa ja listata rennosti minua kulloinkin inspiroivia pieniä asioita.
Ehkä jotkut teistä blogini pitkäaikaisista seuraajista muistavatkin, kun jaoin aikoinaan täällä blogissa aina kuukauden kollaasin vähän samalla ajatuksella. Tuo kollaasi jäi oikeastaan siitä syystä, että käytin siinä silloin lainakuvia, ja se oli ongelmallista joidenkin kuvien oikeuksien kanssa.
Ajattelin nyt siis elvyttää samantyyppisen sarjan, mutta vain omilla kuvillani, ja kollaasin sijaan listana. Tässä sarjassa nostan siis esiin asioita, jotka jollain tavalla inspiroivat minua. Ne voivat liittyä sisustamiseen, tyyliin ja kauneuteen, kulttuuriin tai melkein mihin vain. Tämä ei varsinaisesti siis ole trendikatsaus, mutta se voi toki sisältää yleisestikin pinnalla olevia asioita.
Tässä siis tämän syksyn inspiroivat:

1.
Modernin klassinen sisustuskirjavinkki: Joseph Dirand Interior

Modernin klassisesta tyylistä ei ole aina ihan helppoa löytää inspiraatiota. Tilasin itselleni Joseph Dirandin kirjan, josta olen haaveillut jo pitkään. Olen lukenut joskus Giseldan vinkin tästä kirjasta, ja kun hänen luonaan tässä joku kerta pääsin selailemaan kirjaa ihan konkreettisesti, päätin että se todellakin on hankkimisen arvoinen.
Sisustukset ovat juuri ihailemaani tyyliä, yhdistelmä modernia ja klassista. Joseph Dirandin sisustukset ovat kauniita ja tyylikkäitä. Piensisustusideoita tästä kirjasta ei juurikaan löydy, mutta arkkitehtoniset miljööt ovat henkeäsalpaavan upeita ja erityismaininnan arvoisia. Eikä se tietenkään pahaksi ole, että kirja itsessään on kaunis ja siksi täydellinen coffee tabel book. Tässä siis modernin klassinen kirjavinkki!
***

2.
Tuoksukynttilöitä ja huonetuoksuja

Kynttiläaika on taas pimeiden iltojen myötä parhaimmillaan. Tuoksukynttilöistä suosikkejani ovat jo vuosia olleet Diptyque, Byredo ja Jo Malone, ja olen niitä hankkinut matkoilta. Myönnän, että uuden tuoksukynttilän hankkiminen on ollut aina aika seremoniallinen tapahtuma, kun fiilistelen tuoksuja liikkeessä ja teen valintaa. Elämykseen kuuluu kauniit pakkaukset ja silkkipapereiden kahina.
Näitä suosikkejani saa nykyisin kaikkia myös Suomesta. Diptyqueta saa vain Lahdesta, mutta Helsingin keskustan Stocmann on saanut valikoimiinsa kesän ja syksyn aikana ensin Byredon, ja nyt vähän aikaa sitten myös Jo Malonen. Byredo oli kaikessa hiljaisuudessa ilmestynyt sinne ilman sen suurempaa numeroa, ja huomasin sen joskus kesällä. Tästä tietysti ilahduin, koska Byredon Pulp on ollut tuoksuni jo neljä vuotta. Pulp ei ole merkin suosituin tuoksu, joten en usko, että jokainen kaupungilla vastaan tuleva tuoksuu edelleenkään samalle kuin minä. Pullo on kyllä loppumassa, ja harkitsen vakavasti, että pystyisinko luopua tuoksu-uskollisuudestani ja kokeilla jotain uutta. Jo Malone voisi olla ainakin pienen pullon kokeilun arvoinen.
Jo Malonen rantautumisesta Helsinkiin taisin olla vielä enemmän innoissani kuin Byredosta. Vaikka olen käytettäväksi kynttiläni hankkinut, niin jostain syystä olen erityisesti hillonnut ainokaista Jo Malonen kynttilääni. Jo Malonen osastolla kävinkin heti, kun se avattiin ja tulin kotiin kassissa uusi tuoksukynttilä.
Sain osastolla hyvää palvelua, mutta pienen kritiikin annan siitä, että jäin ilman laatikkoa, johon kynttilä kuuluisi pakata. Jo Malonen juttu kun nimenomaan on kauniisti pakatut tuotteet. Kuulemma jopa nettikaupan pakkaajat on koulutettu paketoimaan tuotteet tietyllä tavalla, mutta minä jäin ilman laatikkoa. Niitä ei ilmeisesti ollut toimituksessa vielä tullut tarpeeksi, mutta tekisi mieli mennä nyt jälkikäteen vaatimaan laatikkoni. Pikku juttu sinänsä, mutta minulle myös Jo Malonen kauniit laatikot ovat sisustusesineitä itsessään. Käsittääkseni edelleen myös lentokentältä löytyy Jo Malone, ja siellä aion piipahtaa kun lähdemme Omaniin.
Vielä yksi tuoksuvinkki, nimittäin Helge Kodu. Koska kesällä vähemmän tuli poltettua kynttilöitä ja kaipasin kuitenkin kotiin tuoksua, hankin Tallinnasta tuliaiseksi itselleni tuon suihkutettavan huonetuoksun. Siivouksen jälkeen viimeinen silaus tulee siitä, kun suihkaisen tätä hieman huoneisiin. Jälleen kerran pisteet myös kauniista tyylikkäästä pakkauksesta. Tämän kohdalla taitaa olla niin, että sitä ei saa Suomesta, mutta ihana tuliainen Tallinnasta. Korjatkaa ihmeessa, jos tiedätte, että näitä saisi myös Suomesta.
***

3.
Heinävillitys

Heinät on nyt viime viikkoina olleet mun lempi"kukkia". Niissä on syksyinen ilme ja ne kestävät maljakossa vielä kuivuttuaankin. Paspas-heinät taitaa olla se kuumin heinävillitys, ja löytyy meiltä niitäkin, mutta erityisesti olen nyt kuitenkin ihastunut näihin burgundinpunaisiin hentoihin heiniin. Ruskan väreistä sytynkin joka vuosi eniten viininpunaiselle, ja saatan lisätä sitä ripauksen kodin ja pukeutumisen harmoniseen väripalettiini. Tuo toinen oksa oli muuten ihan eri näköinen tuoreena. Kuivuessaan se pöllähti tuollaiseksi ihanan pörhöksi ja utuiseksi.
***

4.
Lämpimiä ja pehmeitä vaatteita

Lämpimän kesän jälkeen oli ihana, kun sai ottaa esiin neuleet ja farkut. Suosin talvella eniten kashmirneuleita ja 100% villaa. Tänä syksynä päivitin neulevarastoani harmaalla lyhyellä rennon mallisella villatakilla. Vaikka kyseinen villatakki ei ole kashmiria, niin se on erityisen pehmeää villaa. Vielä etsinnässä olisi muhkea over size -mallinen villapaita harmaana tai toupen sävyisenä. Minulla on olemassa lista täydellisestä klassisesta ja monikäyttöisestä vaatekokoelmasta, ja kun joku etsimäni vaate tulee vastaan täydellisenä versiona ja erityisen hyvässä hintalaatusuhteessa, ruksaan sen listaltani. Teen monesti vaatehankintojani aleista ja yhä enemmän myös secon hand -löytöjä.
Tänä syksynä ruksasin 40% alella listaltani myös kohdan kevytuntuvatakki. Tai oikeastaan se takki ei ole untuvaa, vaan Italialaisen Save the duck -merkin ekologisempi versio. Kuten nimikin kertoo, takki ei siis ole untuvaa, vaan sitä jäljittelevää synteettistä materiaalia, joka lyö ominaisuuksiltaan untuvan. Veden pitävänä ja kevyenä se on ollut todella monikäyttöinen.
***

5.
Mattapintaiset kynnet

Jostain syystä innostun aina syksyllä kynsilakoista. Tavallisesti suosin väritöntä kynsilakkaa tai ranskalaista manikyyriä, Isadoran nail whitener on ehdoton ikisuosikkini. Syksyllä haluan värillistä lakkaa; nuden sävyjä tai viininpunaista. Tänä syksynä olen innostunut kynsissä mattalakasta. En oikeastaan lue mitään kauneusjuttuja ja löydän kauneustuotteeni aina joko ystävien suosituksesta tai hyvän palvelun kautta. Olen luullut, että mattaisen efektin voi saada kynsiin vain kynsistudiossa, mutta melkein sattumalta bongasin Lumenen valikoimista mattalakan ja päätin kokeilla. Näitä on varmasti olemassa muitakin, mutta minulla on nyt ollut käytössä Lumenen GE Kynsilakka Matt Top Coat. Jos joku muu on yhtä pihalla kuin minäkin näiden mattalakkojen kanssa, niin sitä voi siis laittaa minkä tahansa värillisen kynsilakan päälle ja lakka tekee pinnasta muutamassa sekunnissa kuivuttuaan mattapintaisen. Itse en ole vielä kokeillut, mutta moderni ranskalainen manikyyri esimerkiksi syntyisi laittamalla mattalakka vain kynnen päähän. Vanhat jo laatikoista löytyvät kynsilakkasävyt näyttävät ihan erilaiselta mattaisena ja pinta tuntuu kuin sametilta. Ehkäpä tuon pehmeän ilmeen takia tämä mattalakka tuntuukin niin syksyiseltä.
***

Tämä ensimmäinen listaus oli nyt tällainen syysfiilistely, ennen kuin karkaan Omanin aurinkoon ja helteeseen.

INSPIRAATIO: UUSI H&M Home Classic Collection

Nyt kolahti H&M Homen uusi Classic Collection sen verran kovaa, että haluan vinkata tästä heti teillekin. Bongasin jo joku aika sitten tämän uuden malliston ensimmäiset tuotteet, mutta silloin en vielä löytänyt stailattuja inspiraatiokuvia. Osasin silti heti arvata, että jotain minun tyylistäni on luvassa, ja oikeassa olin. Classic collection osuu täydellisesti tyyliini tarjoten ajattomia tuotteita, harmonisissa sävyissä ja laadukkaissa materiaaleissa. 

Hankin silloin heti hotellityyliset tyynyliinat mustilla yksityiskohdilla. Kun tyynyliinat saapuivat, totesin heti, että näiden tuotteiden hintalaatusuhde on todella kohdillaan. Puuvilla on ohutta ja lankatiheys 300. Jäinkin kaipaamaan tyynyliinojen seuraksi myös saman sarjan pussilakanoita ja nyt huomasin, että niitäkin on saatavilla. Kun on kyse H&M:stä, on hinta varsin kohtuullinen verrattuna muiden merkkien vastaaviin.

Kokosin inspiraatiokuvien joukkoon myös kaksi kollaasia muutamista omista lempituotteistani, mutta paljon muitakin tuotteita tästä sarjasta löytyy. Näissä kuvisssa ihastuttaa moni asia; hotellimainen tyyli, ylellisyys, joka ei siis vain näytä ylelliseltä, vaan myös konkreettisesti tuntuu tuotteiden laadussa. Jakardikuvio iskee myös ja tyylikkäät piensisustustuotteet, kuten marmoritarjottimet. Tyylikkäitä kehyksiähän olen muilta merkeiltä jo aiemmin keräillyt meidän kiinteään kirjahyllyyn, ja tästä sarjasta löytyy myös niitä.

Kuten voi huomata, koko mallisto on niin tyyliäni, että olen aivan ihastunut tähän sarjaan.

Valitettavasti ainakaan vielä tätä mallistoa ei ole myymälöissä, mutta netistä näitä löytyy. Toivottavasti tämä sarja on ihan pysyvä ja täydentyy saman tyylisillä tuotteilla.

Kuvat: H&M Home

Matkalle Omaniin

Syksy on ollut todella kiireinen, mutta loma kuitenkin siintää jo lähellä. Olen nauttinut kaikista vaihtelevista töistä, joita olen tänä syksynä saanut tehdä. Kalenteri on ollut todella täynnä koko syksyn, joten loma tulee tarpeeseen. Podin jo kesällä pahaa matkakuumetta, mutta oli oikea ratkaisu, kun päätimme sijoittaa matkan kauemmas vasta syksylle. Ihan pian odotus palkitaan, kun lähdemme ystäväperheen luo Omaniin. Oman oli itselleni aivan tuntematon maa ennestään. Se on siis arabivaltio Arabian niemimaalla Etu-Aasiassa. Suoria lentoja Suomesta ei yleensä ole, ja me lennämme Dubain kautta, josta lentomatka Omanin pääkaupunkiin Muscatiin on enää vain noin tunti. En usko, että olisimme keksineet sitä matkakohteeksi ilman, että ystäväperheemme muutti sinne elokuussa. Tämä tuskin jää viimeiseksi matkaksi sinne, nimittäin heillä on tarkoitus asua siellä useampi vuosi. 

Heillä on siellä aivan upea koti, jossa saamme olla heidän vierainaan. Teemme retkiä sitten sieltä käsin. Ystäväni perusti juuri julkisen instagramtilin @omanelamanihetkia, josta voi nähdä miten upeita paikkoja Omanista löytyy. Oman vaikuttaa upealta, mielenkiintoiselta ja kulttuuriltaan hyvin erilaiselta kohteelta Tulen varmasti kertomaan lisää matkakokemuksista kuvien kera.