Trendipohdintoja

lauantai 12. tammikuuta 2019


Sisustuspodi palasi torstaina lomalta ja uusi jakso liittyen trendeihin on nyt kuunneltavissa:
8. Sisustustrendit
Meillä oli Giseldan kanssa joululomalla pienet sisustuspodin kehityspäivät ja päätimme, että sisustuspodi julkaistaan jatkossa aina kahden viikon välein. Aikatauluissamme jää näin enemmän aikaa ideoida ja perehtyä aiheisiin.
Tämän viikon aiheen kanssa sovimme Giseldan kanssa niin, että tutkimme molemmat trendejä tahoillamme ja tuomme sitten molemmat poimintojamme ja ajatuksiamme keskusteluun.
Giselda on meistä se trendipositiivisempi, kun minä taas lämpenen trendeille hitaammin. Giselda nappaa trendejä osaksi ajatonta sisustustaan ihailtavan luonnollisesti. Minä taas olen ehkä kriittisempi, mutta kiinnostunut trendeistä ja innostuin nimenomaan trendien analysoimisesta. Keskustelussamme nostamme esiin yksittäisiä konkreettisia trendejä ja mitä olemme niistä mieltä, mutta ennen kaikkea keskustelemme trendeistä osana ajan suurempia ilmiöitä. Uudessa kahdeksannessa jaksossa kuulet, mikä trendeissä ja niitä ympäröivässä keskustelussa ärsyttää, ja mikä puolestaan innostaa.


Yksi puolen tunnin jakso on aina sen verran lyhyt, että jatkan vielä trendipohdintojani.
Kuten sisustuspodin jaksossakin huomioin, trendimaailmassa vallitsee tällä hetkellä varsin salliva ilmapiiri. Omissakin trendi-innostuksissani näkyy monia suuntia, jotka sulassa sovussa luovat ainakin itselleni ihan selkeän kokonaisuuden. Poimin yksittäisistä trendeistä minua sykähdyttäviä ja tyyliini sopivia elementtejä kuten mattamustaa, kromia, luonnonmateriaaleja... Otan vaikutteita myös omalta tuntuvista pinnalla olevista tyyleistä. Pohdin myös kodin kerroksia. Kodin sisustuksen ei ole tarkoitus mennä uusiksi joka sesonki, vaan tunnelmaa voi muuttaa pienillä asioilla. Ajan ja tyylien kerrokset saavat näkyä ja se on myös trendikästä.
Tavallaan koen kerroksellisuuden haastellisemmaksi uudessa talossa kuin vanhoissa, joissa aiemmin olemme asuneet. Vanhoissa taloissa kun kerrokset ovat jo vuosikymmenien tai jopa satojen saatossa syntyneet ja ovat kuin itsestään olemassa. Uusi talo on enemmän vallitsevaa ajankuvaa, vaikka miten suunnittelussa olisi otettu huomioon myös ajattomuus. Jonkin vanhan tuominen sisustukseen on trendikästä, ja jotain vanhaa haluaisin kokeilla tuoda nykyiseen päälinjoiltaan moderniin kotiimmekin. Äitini luokse varastoon olen aikoinaan tuupannut antiikkiprojektin jos toisenkin odottamaan oikeaa aikaa. Alkaa tuntua, että nyt voisi olla oikea hetki kaivaa esiin eräs tuoliprojekti.



Tyylillisesti Art Deco-trendi kolahtaa minuun eniten. Jo mielikuvien osalta siinä on paljon sellaista, mikä osuu ja uppoaa minuun; 20-luku, New York, jazz... Ihan niin runsasta ja ylellistä tyyliä en osaisi
meillä nähdä kuin millaisena Art Deco yleensä käsitetään, mutta selkeiden ja minimalististen linjojen rinnalle jotain Art Deco mausteita meillä näen (jo ennestäänkin). Omaa kotia ajatellen Art decossa viehättää minua arvatenkin mustavalkoisuus, tummuus ja myös rytmikkäät kuviot. Minähän en ole yleisesti mikään kuvioiden suuri ystävä, mutta joissakin yksityiskohdissa ne toimivat. Pienempi poika turmeli Apollo-tyynyni nyppimällä siitä tupsut kulmista, ja jotain likaakin siihen oli tullut, mutta aion huoltaa sen ja ottaa taas esille, koska siinä on juuri sitä tyyliä, jota tavoittelen.


Trendilistauksissa oli myös paljon sellaisia asioita joista ajattelin heti: "NO NO! Ei nyt, eikä koskaan omaan kotiin." Mikään ei ole kuitenkaan ehdotonta, sillä vaikka se ei toimisi minulla, voin jopa ihailla sitä toisessa yhteydessä ja onpa käynyt niinkin, että olen joskus joutunut perumaan sanani. Sehän tässä vapauttavaa onkin, mieltään on onneksi lupa muuttaa, ja on ihana innostua jostain uudesta tai löytää joku vanha juttu takaisin. Listoissa oli myös asioita kuten tumma puu,
 ja pyöreät muodot, joista tavallaan pidän, mutta (hitaasti lämpenevä, kun näille jutuille olen) en vielä ihan tiedä, löytävätkö ne meidän kodin sisustukseen vai ihastelenko niitä vain kuvissa ja muiden sisustuksissa. Trendeistä ja kauniista asioista voi onneksi nauttia myös, vaikka niitä ei omaan kotiinsa toisikaan.
Mitä ajatuksia trendit teissä herättävät näin vuoden alussa?

Vuoden vaihteen tunnelmia

torstai 3. tammikuuta 2019




Yritän täällä sisäistää, että on siirrytty uuden vuoden 2019 puolelle. Jotenkin minulla on aina vähän ristiriitainen olo tämän siirtymän kanssa. Pidän niin paljon joulusta, että en malttaisi luopua siitä ollenkaan, ja on vähän tyhjä olo juhlakauden jälkeen. Pitkä talvi on oikeastaan vasta edessä, vaikka kevät-sana alkaa vilahdella siellä täällä. Toisaalta muiden innostus uudesta vuodesta on alkanut tarttua itseenkin, ja alan huomata miten kirkas aurinko on lupaava, ja miten itsekin innostun ideoimaan ja suunnittelemaan tulevia.



Järjestimme aina ennen ystäville uuden vuoden juhlia, mutta lasten saannin jälkeen uutta vuotta on vietetty yleensä rauhallisesti oman perheen kesken kotona. Tänäkin vuonna uusi vuosi vaihtui kotona, mutta talo täynnä vieraita. Viisi lapsiperhettä saman katon alla takasi, että uuden vuoden tunnelma oli katossa ja sen verran huippu bileet oli, että 2019 vuodestakin täytyy tulla huippu!



Uusi vuosi tulee aina nopeasti joulun jälkeen, joten yritin vähän ennakoida järjestelyiden kanssa edes suunnittelun tasolla. Tiesin jo etukäteen, että tulemme sukulaisten luota joulun vietosta vasta lauantaina, ja sunnuntaina olisi kummitytön synttärit Turussa, joten järjestelyille ei jäisi kuin vähän iltaa ja uuden vuoden aaton aamupäivä aikaa. Helpot tarjoilut ja pientä juhlakoristelua, ja niin vain oli juhlat pystyssä ihan aikataulussa, kun vieraat saapuivat. Tästä voi napata talteen pieniä ideoita vaikka seuraaviin uuden vuoden juhliin, koska ne seuraavatkin tulee sitten taas ihan yhtä yllättäen, ja toki näitä samoja voi soveltaa muihinkin juhliin.



Helppo ja moneen ruokavalioon sopiva tarjoiluidea on salaattibaari, joka meillä laitettiin pystyyn saarekkeelle. Se toki jäi emännöidessä kuvaamatta, mutta kulhoihin voi laittaa kaikkea perus tomaatista tuoreeseen ananakseen, pähkinöihin ja fetajuustoon. Mies savusti kalan itse ja teki sämpylöitä, mutta nekin voi hankkia valmiina, jos aikaa haluaa säästää niissäkin.



Kahvin kanssa oli tuulihattuja, ja erilaisia karkkeja ja keksejä, vähän buffet tyyliin.
Helppo mutta näyttävä jätskikakku sopii minusta talveenkin ja sellaisen tein uuden vuoden kakuksi. Kakun koristelussa luotin tällä kertaa linjaan mieluummin överit kuin vajarit. Kakun päältä löytyi niin marenkeja, macaronsleivoksia, suklaalakupalloja, kuin hopeaa tomusokeriakin. Että varmasti on säihkettä, niin laitoin vielä uuden vuoden vuosiluvun sädetikkunumeroina viimeiseksi silaukseksi kaiken päälle.




Uuden vuoden juhlatunnelma syntyi sitten muuten muutamalla pienellä jutulla. Vaalenpunaista kun suosin jo joulusävyissäkin, niin nappasin sitä hopean kaveriksi koristeluihinkin.
Kimalletupsutikut shampanjalaseissa, glitterikupit ja niissä hauskat paperipillit ja Let´s party coctailtikkuja. 





Sädetikut kuuluvat uuten vuoteen ja tein niistä pienet koristeet/lahjat jokaiselle kattaukseen. Muistin, että minulla on jemmassa juuri saman väristä glitterpaketointinauhaa, kun kupeissa, jota käytin, sekä tähtileikkuri. Illalla sädetikut otettiin sitten mukaan ulos ja sytytettiin, kun menimme katsomaan naapuruston ilotulitusta. Meillä ei ollut kattauksessa nimikoituja paikkoja, mutta näistähän voisi samalla tehdä myös paikkakortit. 
Joululomalla parasta taisikin olla se, että saimme viettää aikaa monen ystävän ja sukulaisen kanssa. Oikein hyvää uutta vuotta teillekin ja kevättä kohti...

Ennen näkemättömiä kuvia meidän joulukotikuvauksista

maanantai 24. joulukuuta 2018






















Ajastin teille tähän jouluun vielä yhden joulupostauksen.
 Sain nimittäin meidän kodista tehdyn joulujutun kuvanneelta Krista Keltaselta paljon enemmänkin kuvia kuin mitä itse Glorian koti 11/2018 lehtijutussa julkaistiin, ja jotka joulujutusta teille aiemmin tällä viikolla julkaisin. Nämä kuvat ovat ennen näkemättömiä otoksia, jotka eivät siis päätyneet julkaistuun juttuun. Voin kertoa, että kun sain kaikki kuvat meinasi tulla liikutuksesta ja ihastuksesta itku.
Miten kauniisti hän on osannut tallettaa meidän kodin ja perheen joulun. Tässä ei vieläkään ole ihan kaikki kuvat, mutta ne ihan kaikkein henkilökohtaisimmat otokset meidän pojista jätän omiin arkistoihin. Halusin kuitenkin jakaa vielä muutamia näistä ennen julkaisemattomista kuvista teillekin ja tallettaa ne myös tänne blogiin muistoksi itsellenikin.
En edes yritä kuvailla sanoilla näitä kuvia sen enempää, vaan kuvat saavat kertoa omaa joulutarinaansa.

Jos siltä tuntuu saattaa instagram päivittyä tässä joululomallakin, mutta blogi jää nyt hetkeksi joululomalle ja nähdään ensi vuonna!
 Tunnelmallista joulua!

#kuistinkauttajoulukalenteri2018 kollaasi ja hyvää joulua!


Tässä vielä kaikki  #kuistinkauttaoulukalenter2018 luukut yhdessä.
 Näin tallentui joulu 2018 kuviksi, ideoiksi, vinkeiksi, arvonnoiksi ja tunnelmiksi. Kiitos kaikista ihanista kommenteista, tykkäyksistä ja viesteistä. Tätä oli jälleen kiva tehdä, nyt oikein kaunista ja tunnelmallista joulua!
Heidi

Joulukalenteri 2018: Luukut 21-24


Luukku 21

Mun pienet jouluapulaiset.
Joulumielestä lapsille ja jokaiselle kirjoitin 21.12. 



Luukku 22

Tänä vuonna valitsin jouluruusun valkoisen sijaan upean vihreän ja vaaleanpunaisen sävyisenä ja kunnon kokoisena. :D


Luukku 23

Suuri DIY-kranssi ja joulukuusi toi joulun olohuoneeseen.


Luukku 24

Kuva joulukuusesta on perinteisesti aina palajastunut #kuistinkauttajoulukalenteri n viimeisestä luukussa, ja niin tänäkin vuonna.
Tämän joulun paras lahja on tuo upea luminen maisema, valkoinen joulu!
Nautitaan, nyt se on jouluaatto, vuoden ihanin päivä!

Suuri DIY-kranssi ja joulukuusi toi joulun olohuoneeseen

sunnuntai 23. joulukuuta 2018


Monena vuonna on aatto ikään kuin lävähtänyt keskelle viikkoa ja myönnetään, että joulustressikin on tullut, kun jouluvalmisteluja on yrittänyt tehdä arjen pyöriessä. Maanantai on ihan täydellinen jouluaaton paikka, kun viikonloppu mahdollistaa jouluun laskeutumisen rauhallisemmin. Voi olla, että olen myös vuosien aikana oppinut löytämään sopivan balanssin joulupuuhastelun suhteen. Sen lisäksi, että joulu on minulle ennen kaikkea fiilistelyä, niin se on minulle myös tekemistä ja nämä kaksi asiaa liittyvät minulla myös usein yhteen. Ehkä osaan aikatauluttaa joulupuuhien jakamisen pidemmälle ajalle ja huolimatta siitä että olen helposti innostuvaa ihmistyyppiä, olen oppinut että, en  voi ryhtyä toteuttamaan ihan kaikkia ideoita, joita keksin. Suurin syy stressittömämpiin jouluihin on kuitenkin asenteen muuttaminen. Törmäsin ystäväni Facebookissa täydelliseen joululistaan, jonka olen viime päivinä koittanut muistaa. 

JOULUN MUISTILISTA

Pyyhi pölyt huolet
Leivo osta valmiina piparit ja laatikot
Järjestä koti ajatukset
Silitä vaatteet puolisoa
Pese lämmitä sauna
Muista joulumielirauha




Tämän vuoden DIY-juttu on ollut ehdottomasti kranssit, pienemmät ja isommat. Tuon suuren kranssin tein hulavanteen ympärille. Keksin, että säästän, kun hankinkin pari edullista havukasvia ruukussa, ja leikkelin niistä materiaalit kranssiin.



Kranssista olohuoneen seinällä haaveilin jo viime vuonna, mutta kuvittelin ison kranssin tekemisen olevan isotöisempi kuin mitä se olikaan. Olihan krnssissa sitomista, mutta aika nopeasti sen lopulta teki. Kranssi ei ole vain joulukoriste, vaan joulun jälkeen se voi koristaa varmasti ulko-ovessa vielä läpi talven.
Kranssi symmetrisesti sohvan päällä toi olohuoneeseen lisää klassisuutta, juuri sellaista ajatonta jouluilmettä mitä joulukotiin kaipasin. Tänä vuonna en sitten enää takan seinään kranssia laittanutkaan, kun hento kranssi koristaa jo pyöreää Lempi-hyllyäkin. 






Olohuoneeseen joulu tuli suuren kranssin lisäksi tietysti myös joulukuusesta. Löysin meille viime vuonna tämän kestokuusen aaton aattona Plantagenista puoleen hintaa. Joululehtikuvausten takia jo itsenäisyyspäivän aikaan hankittu aito kuusi kun kuivui ja siitä oli pakko aatoksi luopua. Kestokuusella saan aloittaa joulufiilistelyn ihan niin aikaisin kuin haluan. Olin silti ajatellut, että tämä kuusi siirretään yläkerran aulaan, ja aito kuusikin tuoksuineen hankitaan. Tuo kevyesti lumikuurainen kuusi on kuitenkin nyt niin ottanut paikkansa tuossa, että ainakin tänä jouluna tämä kuusi saa pitää paikkansa helppoutensa vuoksi ja onhan se kauniskin.
 Kuusi sai valkoiseen asuunsa tänä vuonna myös ripauksen roosaa, muutamassa koristeessa. Viime vuonna 1-vuotiaan kanssa ei lasipalloja kuusessa voinut kuvitellakaan, mutta tänä vuonna ne saivat paikkansa oksilta. Rusetit jätin tällä kertaa kuusesta, mutta kranssiin tulikin sitäkin isompi.