Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pariisi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pariisi. Näytä kaikki tekstit

Syksyisessä Luxembourin puistossa

perjantai 13. marraskuuta 2015


Kun olimme ensimmäisen kerran Pariisissa, hotellimme sijaitsi St. Germainen alueella. Koska ensikosketus Pariisiin tapahtui tuossa kaupunginosassa, ja sen tunnelma on minusta erityinen, on siitä tullut lempi kaupunginosani Pariisissa. Tälläkin matkalla vietimme aikaa St. Germainen alueella.
Tuoksukynttilöiden palvojana piipahdin tietysti Diptyquella. Mies voi olla ehkä toista mieltä siitä onko sana `piipahtaa` tässä yhteydessä ihan todenmukainen sanavalinta. Valitsin sieltä lopulta pari tuoksukynttilää odottamaan uuden kodin valmistumista. Tuoksukynttilätilanne taloa ajatellen on nyt varsin hyvällä mallilla, koska hankin Pariisista vielä kolmannenkin kynttilän Jo Malonelta. Eihän kolme kynttilää yhdeltä Pariisin matkalta edes ole paljon. ;) 






Luxembourgin puiston halusin ehdottomasti nähdä syysasussaan. Sää oli täydellinen piknikkiä ajatellen. Sillä välin, kun minä nuuhkin tuoksuja Diptyquella, ehti mies käydä viinikaupassa hakemassa meille mukaan viinin. Olin jo aikoja sitten laittanut itselleni ylös ihanan herkkukaupan nykyisen pariisittaren Sofien, ja silloin hänen vieraanan olleen aina niin tyylikkään Lauran vinkistä. Hugo & Victor oli sopivasti matkan varrella puistoon. Matkalla olisi herkkuliikkeitä ja leipomoja ollut useita, mutta Hugo & Victor oli kyllä suositusten arvoinen. Arvostan tietysti tämän liikkeen tyylikästä visuaalista ilmettä, mutta purkkien ja rasioiden sisältö oli todella aivan taivaallista. Esimerkiksi herkullisten macaron-leivosten metsästäjälle Hugo & Victor on tunnetumpien Laduren ja Pierre Hermesin lisäksi ehdoton kohde. Macaron-leivokset mekin valitsimme piknik-eväiksi, ja ne olivat niin maukkaita. Kaikkein paras makuelämys taisi silti olla ihana sorbetti. Sää oli niin lämmin, että takin sai auringossa istuskellessa heittää pois, joten sorbetti ei tuntunut yhtään liian kesäiseltä.



Paikallisten mukaan marraskuun alku ei Pariisissa yleensä ole näin kaunis, mutta meitä hemmoteltiin täydellisellä säällä. Puistossa oli ihana istuskella herkkujen kanssa ja kuljeskella ihastelemassa pariisin syksyä, kun maa oli täynnä lehtiä ja puut värjäytyneet syksyn väreihin.




Pikkulapset olivat tietysti löytäneet valtavat lehtikasat, ja aikuiset siirsivät tuolejaan auringon perässä aina siihen asti kunnes lämmittävä aurinko laski. Vanhan pariskunnan kulkiessa käsikkäin puistossa ihan herkistyin. Tällainen tunnelmoitsija kun olen, niin mietin miten juuri noin mekin tulemme palaamaan Pariisiin aina yhä uudelleen, toivottavasti vielä 40 vuoden kuluttuakin. 

CLAUS: Aamiaispaikka Pariisissa

maanantai 9. marraskuuta 2015









Eilen herkuteltiin varmasti monissa kodeissa isien kunniaksi herkkullisia aamiaisia. Meillä erikoisin isälle tarjottu aamiaisherkku taisi olla pala piparkakkutaikinaa mustaherukkavalkosuklaaleivoksen vieressä. Piparkakkutaikina sattuu olemaan yksi mieheni suurimmista herkuista, joten en voinut vastustaa kiusausta pikku ylläristä lautasella. Vaikka iskää hieman taikinan planen naurattikin, niin hän popsi sen innoissaan. 
Pariisi-postauksia tippuu tässä pikkuhiljaa, joten nämä aamiaiskuvat eivät ole isänpäivältä vaan Pariisista Claus-nimisestä aamiaispaikasta. Olimme varanneet lauantaille tämän aamiaisen etukäteen, että aikaa ei kuluisi kivan aamiaispaikan etsimiseen. Tavallaan aamiainen olisi ollut helppoa syödä myös hotellilla, ja niin teimmekin sunnuntaina, mutta Pariisi on kuitenkin täynnä ihania aamiaispaikkoja, joten halusimme testata niistä edes yhden. Valintamme osui todella nappiin. Tämä ihana aamiaispaikka on vain kivenheiton päässä Louvresta, mutta silti rauhallisella pikkukadulla. 
Pariisissa ei ole yleensä aamiaisbuffetteja, vaan aamiainen tarjoillaan pöytiin. Tunnelma olikin ihanan rauhallinen, kun ruokien takia ei itse tarvinnut nousta pöydästä, vaan kaikki tuotiin eteesi. Tarjolla oli erilaisia aamiaiskokonaisuuksia, jotka kaikki olivat runsaita, vähän eri painotuksin. Tarjolla oli minusta kaikkea mitä kaivata saattoi; leipiä, jogurttia, pekonia, croissantteja, leivonnaisia, munakasta jne... Aamiaisen hinta oli noin 25-28e. Lähtiessä kävimme vielä tien toisella puolella Clausin pienessä herkkupuodissa, josta herkkuja pystyi ostaa  mukaan vaikka kotiin tuliaisiksi.
Tämän ihanan aamiaispaikan haluasin ehdottomasti vinkata teillekin, joten laittakaahan osoite ylös tulevia Pariisin matkoja varten.

CLAUS
14 rue Jean-Jacques Rousseau
75001 Paris

Iltahetkiä Pariisissa

perjantai 6. marraskuuta 2015



Tasan viikko sitten sitä kuljettiin vielä Pariisin katuja. 
Pariisi on ollut viikolla mielessäni vähän väliä, vaikka palasimme matkalta jo sunnuntaina. 
Lyhytkin maiseman vaihdos teki todella hyvää. Kotona meni sillä välin hyvin, joten saimme nauttia rauhassa Pariisin kauniista syksystä.
Pariisin kauniit rakennukset ja kadut illalla auringon laskiessa, miten kaunis näky se voikaan olla. En jaksa lakata ihastelemasta Pariisin vanhaa arkkitehtuuria, ja kaupungin tunnelmaa.
Talot värjäytyivät illalla vaalenpunaisesta purppuraan, ja lopulta siniseen ennen kuin tuli pimeää. Ensimmäisenä iltana satuimme olemaan auringon laskiessa Printemps tavaratalon lähellä, ja huomasimme, että sen ylimässä kerroksessa on kattoterassi. Ohitimme siinä kohtaa ostokset, ja suuntasimme suoraa ylimpään kerrokseen. Ajoitus oli sattumalta juuri oikea, koska aurinko alkoi juuri laskea. Kevyet pilvet ja suihkukoneiden jäljet maalasivat taivasta, ja Pariisin silhuetti alkoi muodostua taivaan rantaan.
Onneksi Pariisi pysyy, ja sinne voi aina palata. 

Treffeille Pariisiin

perjantai 30. lokakuuta 2015


Nämä kaksi karkaavat nyt sitten viikonlopuksi treffeille Pariisiin. Ihanaa! 
Heti kun olimme matkan varanneet, kaivoin Pariisi-tunnelmiin päästäkseni esiin aiempien Pariisin matkojen kuvat. Tämä kuva edelliseltä Pariisin matkalta on kaikkien aikojen suosikkini matkakuvistani. Kuvassa ja tuossa hetkessä oli jotenkin niin iloisen kepeä tunnelma. 
Vaikka matka on vain pikainen viikonloppupyrähdys, niin sitä on todella odotettu. On silti jännittävää lähteä matkalle kahdestaan, kun en ole ollut erossa pikkumiehestä aiemmin vielä yhtäkään yötä. Tiedän kyllä, että hän pärjää viikonlopun varmasti hyvin mummansa ja minun tätini kanssa. Nappasinkin tästä kuvasta iloisen Pariisi-tunnelman, palaan tanssahtelemaan Eiffel tornin juurelle, nautin matkasta ja tulen sitten akut ladattuna takaisin arkeen.
Iloista ja kepää viikonloppua kaikille teillekin!

Mitä pakata viikonloppumatkalle Pariisiin?

torstai 29. lokakuuta 2015

Weekend in Paris


Rakastan pakkaamista! Se on konkreettinen tapa fiilistellä tulevaa matkaa. Olen pessyt pyykkiä ja pakkaillut vähän pitkin viikkoa. Lyhyelle matkalle ei määrällisesti paljon tarvitse, vaan olen yrittänyt luoda muutamilla vaatekappaleilla sellaisen kokonaisuuden, joita yhdistelemällä selviää niin kävelyistä puistossa, kahviloiden terasseilla istuskelusta, illallisista kuin shoppailustakin. Koska kyseessä on viikonloppumatka, mitään ylimääräistä ei tosiaan kannata pakata mukaan.
Suurin piirtein tuolla yllä olevalla kattauksella on tarkoitus selvitä.
Vilkaisin onneksi vielä eilen viikonlopun sääennusteen. Pariisin sää vaikuttaa loistavalta: Aurinkoa ja 18-19 astetta! Pukeutumisen ja pakkaamisen kannalta lämmin sää on tavallaan hieman hankalakin juttu. Meille suomalaisille 18-19 asettahan kun on ihan kesäsää, mutta paikalliset pukeutuvat todennäköisesti ihan talvivarustukseen.
Ratkaisin ongelman pakkaamalla syksyisissä sävyissä sellaisen kokonaisuuden, josta voi koota asuja niin lämpimään kuin viileämpäänkin säähän, jos illat kuitenkin ovat kylmiä.



Ensimmäisenä matkalaukkuun pakkaan raitapaidan. Raitapaidassa on Pariisi-fiilistä, mutta se on minulle niin perusvaate, että ilman en lähde minnekään. Kaapistani löytyy raitapaitoja siis useita, mutta juuri Armor Luxin paita on lempparini. Värit ei kulahda, paita pitää muotonsa ja 100% puuvilla on pehmeä yllä. Se on mukava lennoilla, mutta jos päälle heittää jakun, niin siitä saa ihan siistinkin kokonaisuuden.
Samanlainen luottovaate on myös musta perusmekko. Se käy tilanteeseen kuin tilanteeseen, eri tavoin asustettuna.



Ajattelin pärjätä matkan yksillä housuilla. Farkutkin olisi ollut ihan ok vaihtoehto, mutta mustat housut on vielä vähän monikäyttöisemmät. Ne voi pukea illallisellekin, jos ne vain yhdistää vaikka sifonkipaitaan. Sääennusteen vuoksi paksumpi villacashmirneule vaihtui ohuempaan. Neuleeksi mukaan lähteekin burgundinpunainen neule. Säihkettä ja juhlavampaa lookia vaikka illalliselle ja lasilliselle mennessä saa, kun yhdistän yksinkertaisen yläosan kanssa itse tekemäni paljettihameen. 



Syksyisin jopa minä kaipaan vähän väriä, ja burgundin punaisesta olen innostunut jo useana syksynä. Kynsilakkavalinta on tietysti tähän lookiin myös burgundi. Joku fiksu on aikoinaan suunnitellut passinkin ihan mun asuun sopivaksi. Onhan se nyt tärkeää, että kynnet sopii passinkin kanssa. ;)





Selkeiden asujen kanssa toimii klassikkokäsilaukku, konjakinruskea Bayswater. Se syö sisäänsä kaiken tarpeellisen.
By Malene Birger dipp clutchin* sain HALI:sta. Vitsi mikä monitoimi pussukka se onkaan.
Lennoille aion pakata sen käsilaukkuun, ja sinne passin, liput ja muut tärkeät paperit. Se toimisi myös meikkilaukkuna, ja kokeilinkin, että sinne mahtuisi yllättävän paljon purkkeja. Meikkipussiksi sitä en itse silti kuitenkaan malta käyttää. Ei nimittäin olisi ensimmäinen kerta, että joku purkki vuotaa lennon aikana. 
Sen sijaan tämä pussukka toimii myös iltalaukkuna, vaikka illalliselle lähtiessä. Itse asiassa siihen tarkoitukseen pussukkaa jo viime viikonloppuna testasinkin, kun olin ystävien kanssa teatterissa ja syömässä, toimii. Lähetän siis kiitoksen vielä HALI:in tästä ihanasta pussukasta, joka on niin minun tyyliäni.



Mukaan lähtee tietysti myös kosmetiikkalemppareitani. Kauniit purkit ovat aina plussaa, mutta kaikki nämä tuotteet ovat myös oikeasti sisällöltään hyviksi todettuja.
Balmainin hiustuotteista olen hankkinut myös nuo matkakokoiset versiot, koska yleensä hotellien aineista ei ainakaan itselleni ole mihinkään. On kiva, kun luottotuotteet kulkee mukana matkallakin. Balmainin hiustuotteista suolasuihke on erityinen suosikkini, sitä ilman en pärjäisi edes tällaista lyhyttä matkaa. Olinkin tyytyväinen, kun löysin siitäkin matkakokoisen version. Minulla on suht paljon hiuksia, mutta ne ovat liukkaat. Paljon hehkutettu suolasuihke toimii siis ainakin itselläni tuoden hiukseen tekstuuria. Mia Höytö Unelma -kosteusvoide on lähes ainut hankintani Hulluilta päiviltä. Tämä kaunis purkki on siis ainut, josta en vielä osaa kertoa kokemuksia pidemmältä ajalta, mutta lupaavalta vaikuttaa. Meikeistä tuossa on vain osa, ihan pelkällä valokynällä, huulipunalla, luomivärillä ja ripsarilla en pärjää. Nuden punan ja luomivärin olenkin aikoinaan esitellyt jo täällä. Ripsiväreistä olen vuosien varrella kokeillut muitakin, mutta aina palannut Sensain 38°C. Olen niin tottunut sen pysyvyyteen, ja siihen miten se puhdistetaan kuumalla vedelle, että en vain osaa muita käyttää. Valokynä on pelastus. Meikin puhdistukseen mukaan lähtee Philosphyn 3-in-1 puhdistusemulsio. Se on kätevä matkalle, koska siinä on kasvojenpuhdistustuote, silmämeikin puhdistustuote ja kasvovesi samassa. Käsilaukkuun heitin vielä Philosphyn pienen Hands of hope -käsivoiteen.



Kengät on nyt se kinkkisin asia. Olin ajatellut, että pärjäisin yhdellä parilla, mutta voi olla, että pakkaan mukaan vielä myös balleriinat. Korolliset nilkkurit toimii niin housujen kuin hameenkin kanssa, mutta jos asteita on lähemmäs 20 voi olla, että balleriinatkin olisi hyvä pakata mukaan. Vaikka viikonloppu menee hujauksessa, kävelemme silti varmasti paljon, joten vaihtokengät olisi aina hyvä olla mukana. Takiksi ylle lähtee klassinen vaalea trenssi. Siisti, mutta rento jakku käy myös takista, jos sää on oikein lämmin. Alusvaatteille ja pyykille pakkaan aina mukaan kangaspussit. Tuo balmuirin pussi on oikeasti tullut tyynyliinan mukana, mutta on juuri täydellinen myös tähän tarkoitukseen. Hattu ja tuoksu viimeistelevät vielä tyylin, ja fiiiiiu.... Pariisi huomenna täältä tullaan.

*Yhteistyö

Huonetuoksu ja Pariisi-tunnelmaa makuuhuoneeseen

tiistai 22. syyskuuta 2015











Kävin viime viikonloppuna Balmuirin showroomilla; mitä ihania sävyjä, pehmeitä ja laadukkaita materiaaleja sekä huonetuoksuja. Hankin pari pehmeää pyyhettä jo tulevaa taloa ajatellen, sekä tuon huonetuoksun. Kotiin palattuani tarkoitukseni oli vain laskea makuuhuoneen kaapin päälle tuo Balmuirilta saamani kynttilä, kun sisustusinspiraatio iski ja koko huoneen järjestys vaihtui. Kiitos sisustusinspiraatiosta ja kynttilästä kuuluu siis tällä kertaa Balmuirille. Suurin osa sisustusinnostani menee tällä hetkellä yleensä talon sisustussuunnitelmiin, mutta aika ajoin osansa saa toki myös tämä väliaikainen kotimme.
Sänky on ollut seinässä kiinni, että pikkumies ei putoa sieltä alas. Nyt hän onneksi osaa jo tulla sieltä itse alas, joten sänky kääntyi ja siirtyi keskelle seinää. Miehen tekemä kaappi on aiemmin ollut tapettiseinällä. En ole mikään tapettien ystävä, joten helppo arvata, että tuota kukkatapettia en ole itse valinnut. Muissa seinissä tässä asunnossa ei onneksi ole kuvioita, joten olen nyt vain päättänyt sietää tämän verran kukkakiekuroita. Valkoinen tausta on silti levollisempi sisustusasetelmiani ajatellen. Kaapin yläpuolelle seinälle löysi paikkansa Deseniolta saamani COCO-juliste, ja kaapin päälle kokosin muitakin tämän hetken suosikkiasioitani.
Syystunnelmointiini kuuluu tietysti tulevan Pariisin matkaan fiilistely. Pariisitunnelmaa tuo huonetuoksujen kanssa pitkät ruusut, ahkerasti selaillut Pariisi-aiheiset kirjat ja tietysti Eiffel-torni. Aurinkoisena sunnuntaiaamuna avasin ranskalaisen- ....ei kun siis ihan tavallisen parvekkeen oven, ja toivotin raikkaan syksyn tervetulleeksi uudistettuun makuuhuoneeseen.

Ps. Muistakaahan käydä osallistumassa Desenion julistearvontaan

Pieni matka Pariisin syksyyn

lauantai 19. syyskuuta 2015

Kuvat: Pinterest

Me karkaamme loka-marraskuun vaihteessa miehen kanssa k a h d e s t a a n viikonlopuksi Pariisiin! Raksa ei anna pidemmälle matkalle myöden, emmekä halua jättää pikkumiestä pidemmäksi aikaa, mutta pienikin pyrähdys kahdestaan tekee silti varmasti hyvää. Koska päänähtävyydet olemme jo kiertäneet aiemmilla Pariisin matkoilla, voimme rauhassa vain nauttia Pariisin syksystä puistoissa ja kahviloissa.
Alkusyksy on Suomessakin yleensä kaunis, mutta lopulta syksy on kuitenkin aina ihan liian pitkä. Siksi syksyyn on aina kiva keksiä piristystä arkea katkaisemaan. Jo pelkästään matkan odottaminen on ihanaa. Pinterest on käynyt tietysti kuumana, kun olen jo aloittanut fiilistelyn kuvien kautta. Yllä olevan kollaasin kuvat kokosin niin ikään Pinterestin Pariisi-kansiostani.
Moneskohan syksy tämä jo on, kun joudun tai paremminkin saan myöntää, että syksyhän on ihana vuodenaika.
Miten te vastustatte syysdownia vai osaatteko suhtautua syksyyn jo lähtökohtaisesti positiivisesti?  

Paris-paita

perjantai 16. elokuuta 2013


Pariisihulluna en voinut viime viikonloppuna kävellä tämän t-paidan ohi. Pariisin matkalta etsin juuri jotain tällaista simppeliä Paris-paitaa itselleni tuliaisiksi, mutta vastaan tuli vain turistipaitoja tekotimantteineen, yök! Enpä olisi uskonut, että löydänkin "tuliaiseni" Suomesta Lindexiltä.
 Lapsena, kun sain jotain hartaasti toivomaani, minulla oli tapana asetella se niin, että näen sen heti aamulla herättyäni, esim kengät yöpöydälle. :) Teen tätä välillä vieläkin, kun ostos tai lahja on erityisen mieluinen, tai olen siitä kauan haaveillut. Siksi t-paita roikkuu nyt makkarin pariovissa. Ovet oli muuten alunperin tarkoitus kunnostaa, mutta olen niin mieltynyt niiden rosoiseen harmahtavaan lookiin, että ne varmasti jäävät tuollaisiksi. Jopa tuo rempassa tullut maaliroiseke on minusta vain hieno.

Merci

torstai 18. heinäkuuta 2013

Pariisin karttaani oli merkitty ISOLLA ruksilla osoite 111, Boulevard Beaumarchais.
Osoitteesta löytyy kaikkien sisustajien mekka Merci. Merci on 2009 perustettu ainutlaatuinen konseptiliike, jonka tuottoa suunnataan hyväntekeväisyyteen Madagaskarilaisten lasten hyväksi. Tuotevalikoima on laaja kattaen sisutustavaraa, huonekaluja, astioita, muotia, koruja... 
Liikkeen lisäksi 1800-luvun tehdasrakennukseen rakennettuun kokonaisuuteen kuuluu myös mm. kirjakahvila ja ravintola. Etukäteen olin kuullut myös pienestä elokuvateatterista, mutta siihen en kyllä paikan päällä törmännyt. Tämä paikka oli pakko päästä kokemaan. Inspiroiva paikka se tosiaan olikin.
Kausittain vaihtuvien nimekkäiden suunnittelijoiden ja taiteilijoiden kädenjälki näkyy Mercillä. Mercin tunnusmerkkinä sisäpihalla oleva Fiat ja aulatilat saavat aina silloin uuden lookin. Tällä kertaa autoa koristi minimalistisesti vain valkoiset katkoviiivat, mutta sisällä odotti värikkäämpi tunnelma. Vuorossa oli tällä kertaa taiteilija-graafikko Vahram Muratyan, jonka Paris versus New York -kuviin olin aiemmin törmännyt eksyttyäni hänen blogiinsa. Vastakkain tai ehkä paremminkin rinnakkain asetettuina molempien kaupunkien eri puolet tulevat oivaltavasti esiin. Muratyan kirja lähti tietysti mukaan. Kotiin olisi halunnut tuoda vaikka mitä, mutta matkalaukkun koko oli harmillinen rajoittava tekijä. Onneksi Mercillä on nykyisin myös nettikauppa.











Kuva: paris vs nyc

Kuva: paris vs nyc

Pariisi: Eiffel-torni SUURI rakkauteni ❤

tiistai 9. heinäkuuta 2013


Tätä jälleennäkemistä olin matkalta odottanut. Käytimme kokonaisen päivän Eiffel-tornilla ...tai itse asiassa kävimme Eiffelillä jo aiemmin, mutta koska huippukerros oli silloin suljettu, päätimme tulla toisena päivänä uudestaan. Olimme pettyneitä, kun saavuimme uudestaan, sillä tauluilla pyöri edelleen teksti, että huippu on suljettu. :( Lippuluukulla kuitenkin onneksi kerrottiin, että huippu avataan 20 min kuluttua. Huh! Huipullehan oli tietenkin ehdottomasti päästävä, sillä edellinen kerros olisi ollut vasta puolessa välissä. Koko päivä vierähti osittain siksi, että luonnollisesti jonottamista riitti, mutta se oli jälleen kaiken vaivan arvoista. Maisemat olivat upeat! Takaisin maankamaralle palattuamme kävimme syömässä, ja palasimme vielä jälkkärille puistoon. Usein matkalla on täysin uutispimennossa. Saimme päivän aikana Suomesta viestin, että Eiffel-torni oli ollut suljettu kokonaan vain muutama päivä aiemmin. Henkilökunta oli lakkoillut huonojen työolosuhteiden vuoksi. Vaikka itse fiilistelen Eiffel-tornia ymmärrän, että työpaikkana se ei ehkä kuitenkaan ole se miellyttävin vaihtoehto. Onneksi työntekijät olivat takaisin töissään ja mahdollistivat meille hienon kokemuksen. Toivottavasti lakkoilu auttoi ja työolosuhteet kohenisivat.