Juhannustunnelmaa omenankukkien keskellä

Juhannus ja keskikesä on ihan nurkan takana. Olen säästellyt näitä kuvia tähän hetkeen, sillä niissä on minusta niin juhannukseen sopiva tunnelma, vaikka omenankukat eivät enää kukikkaan.

Minähän kierrän kukkivien puiden perässä aina milloin missäkin. Tänne ihanaan omenapuutarhaan minut johdatti Erja (Visuelli), joka on ottanut myös nämä nostalgiaa henkivät kesäkuvat.

Olin kyllä aiemmin kuullut tästä Malminkartanossa sijaitsevasta omenatarhasta, ja haaveillut tässä upeassa paikassa vierailemisesta, mutta en sitten kuitenkaan ole tullut selvittäneeksi tarkkaa paikkaa ja vierailu on jäänyt. Nyt me otettiinkin sitten Erjan kanssa kaikki ilo irti minun ensivierailustani, ja ikuistettiin se näihin kuviin. 

Tänä vuonna olen saanut muuten ruksata kukkakohteista toisenkin sellaisen, jossa en aiemmin ole vieraillut. Haagan alppiruusupuiston sain myös kokea ensimmäisen kerran. Se on jostain syystä myös jäänyt aiempina vuosina näkemättä, mutta nyt kun sinne pääsin, niin olihan sekin aivan epätodellisen kaunis paikka.

Olimme sopineet jo talven sydämmessä tästä kukkaretkestä, ja kun pitkän odotuksen jälkeen tämä oikea odotettu hetki koitti, lähdimme kauniina kesäiltana innoissamme ihastelemaan ja ikuistamaan tätä omenapuutarhan loistoa. Kukkaretkemme reitillehän sattui myös täydessä kukassaan oleva kirsikkapuu, jonka ääreltä otettuja kuvia näittekin jo, kun intoilin niistä silloin heti Kukkivien puiden aikaan.

Näytin äidilleni näitä kuvia heti kun sain ne, ja hän sanoi, että ihan kuin jostain vanhasta elokuvasta.
Joku oli myös Erjan instagramissa julkaisemaan kuvaan kommentoinut jotain sen suuntaista että Kuin hän kävelisi Jane Austenin romaanissa. Siltä minustakin valkoisessa mekossa omenapuiden reunustamalla käytävällä kulkiessa tuntui. Erja onnistui tallettamaan näihin kuviin klassisen kauniin ja nostalgisen kesätunnelman.

Hento seppele tai oikeastaan kukkapanta on itse tekemäni. En tehnyt siitä täyttä ympyrää, vaan kaaren ja sidoin päihin silkkinauhat, joilla se sidotaan kiinni. Tällaisen voikin viedä vaikka juhannuslahjaksi, koska lahjan saaja voi sitoa sen sitten juuri itsellen sopivaksi. Tässä seppeleessä oli alunperin vain harsokukkaa ja vihreitä, mutta lisäsin siihen puutarhasta vielä pari omenan kukkaa. Näin keskikesän aikaan luonnonkukkia riittää ja niitä kannattaakin ehdottomasti hyödyntää. Seppeleen tekeminen ei ole ollenkaan vaikeaa, ja juhannusseppeleen tekemisestä on minullekin tullut perinne.

Ihania juhannushetkiä!
Heidi

Kukkivien puiden aikaan

Tykkään monessa mielessä keväästä ja alkukesästä, mutta arvatenkin tämä kukkivien puiden aika on erityistä hemmottelua kalteiselleni kukkafiilistelijälle. Fiilistely on tietysti parasta, kun sen voi jakaa jonkun kanssa, ja niinpä me, yksi kukkahullu bloggaaja ja yksi kukkahullu valokuvaaja, teimme pienen kukkaretken. Olimme siis Erjan (Visuelli)  kanssa viime viikolla ikuistamassa tätä vuoden kauneinta aikaa, minä kameran edessä ja Erja kameran takana. Nyt saan jakaa näitä kukkatunnelmia teillekin, nimittäin uskon, että sieltä löytyy teitä muitakin, jotka ymmärrätte tämän intoilun.

Olimme oikeastaan matkassa ihan eri kukkivien puiden perässä, mutta reitillämme sattui olemaan täydessä loistossaan myös tämä upea kirsikkapuu. Ne toisetkin kuvat tulette kyllä näkemään, mutta nämä nyt ensin. Ihan vain nopeasti pois lähiessä ajattelimme siis ottaa muutaman otoksen myös tämän puun äärellä, mutta näistä tuli vähintäänkin yhtä ihania kuin niistä kuvista, joita varsinaisesti olimme ajattelleet ottaa.

Jos talvella intoilen aina kransseja, niin kesäisin minut valtaa seppelehuuma. Olimme Erjan kanssa sattumalta bonganneet kuvauspäivänä saman, Grani-päivän kunniaksi järjestyn kukkaseppeleworksopin. Näissä kuvissa minulla on Erjan tekemä upea, melkeinpä voisi sanoa, että muhkea seppele, jonka sävyt sopivat sattumalta kertakaikkisen upeasti kirsikankukkiin. Täytyy myöntää, että vaikka kukkahullu olenkin, niin ajattelin, että näin runsas seppele saattaa näyttä korkealla otsallani vain hassulle, mutta kun Erja asetteli sen päähäni, oli pakko todetta, että sehän sopii. Minun tekemä hennompi seppele pääsi sitten mukaan niihin toisiin kuviin. 

Tykkään niin Erjan valokuvaajan kädenjäljestä, hänen kameransa edessä on niin luonnollista olla. Minähän vasta julkaisin teille jo kevättalvella otettuja kuvia edellisistä yhteisistä kuvauksistamme  (Bloggaajaminan paluu). Esiintyminenhän toki on minulle tuttua työnpuolesta, mutta mallina en ole aiemmin ollut. Eikä nämä nyt onneksi mitään mallin hommia perinteisessä mielessä onneksi olekaan, mutta silti toisen kuvattavaksi asettuminen voisi olla todella jännittävää ja jopa vaivaannuttavaa.
 Rentous tulee varmasti siitä, että olemme yhdessä suunnitellet kuvauksia, innostumme samanlaisesta estetiikasta ja kuvaukset Erjan kanssa on niin hauskoja.
Toivottavasti teillekin välittyy kuviin talletettu alkukesän tunnelma näistä kuvista.
Mukavaa vapaa päivää, jota moni varmasti tänään viettää!

Kuvat: Visuelli 

Helmipinnit ja muut kauniit hiusasusteet

Podin talvella kyllästymistä pitkiin hiuksiini, jotka olivat aina samalla tavalla. Mikään radikaali tyylimuutos ei kuitenkaan innostanut, varsinkaan sellainen johon tarvittaisiin saksia. Lyhyt malli, etutukka ja permanenttikin on aikoinaan kokeiltu ja aina olen todennut, että mikään niistä ei kuitenkaan ole oma juttuni. Vaaleaa tukkaa minulla ei koskaan ole ollut. Kerran jotain kokeilua siihen suuntaan yritin, mutta kirjava melkein oranssi väliväihe vaalennusta kohti oli niin kaamea, että luovutin.
Siinä missä vaatteiden osalta tuntuu siltä, että tällainen klassinen pukeutuja ei löydä tämän hetkisistä ysäritrendeistä oikein mitään omalta tuntuvaa, niin hiusasusteboomi osuu ja uppoaa. Vähän ehkä myöhäisherrännäisenä lähden tähänkin aaltoon, mutta lähdenpä kuitenkin. Kaikki ihanat hiusasusteet kolahtavat nyt, ja pelastivat talven jälkeen hiustylsyydeltä. Innostun nyt melkein kaikista hiusjutuista, mutta niissäkin ne eniten ysärit eli donitsit ei oikein lähde. Yhden omistan, mutta sekin on vähän huivimainen.

Suurin innostukseni ovat helmihiuspinnit. Helmet ovat aina olleet juttuni muutenkin, joten kun näin jossain ensimmäisen kuvan helmipinneistä, innostuin heti. Tuo iso pinni on Glitteristä ja pienet Kappahlista. Varsinkin tuo iso helmipinni on aikamoinen hitti, ja minäkin ehdin kysellä niiden perään kolme kertaa ennen kuin niistä oli saatu uusi erä ja sain omani. Tanskalaisten muotivaikuttajien hiuksissa näitä taidettiin nähdä ensimmäisenä. Meillä bongasin saman pinnin ainakin juuri telkkarissa Maria Hintikan upeilla kutreilla. Yksi tapa asustaa pinneillä on koota niitä hiuksiin monta, joko samanlaisia tai kaikki erilaisia. Itselleni yksi iso tai pari pientä tuntuu riitävältä määrältä. Kuten aina kun innostun jostain, niin pinterest alkaa laulaa. Pearl hair clip -kansiosta löytyy siis lisää inspiraatiota.

Täytyy myöntää, että sen tutun ja turvallisen ponnarin kokoan hiuksista jo töittenikin takia todella usein. Siihenkin tulee kuitenkin juttua, kun perushiuslenkin vaihtaa kauniiseen hiussolkeen tai sitoo nauhan hiuslenkin päälle. Klassinen nauha näistä hiusvinkeistä ei ehkä ole se trendikkäin, mutta piristää silti myös perusponnaria.

Pantatrendi on se mikä on yleisesti näkynyt ehkä eniten. Tästä ajattelin ensin, että jälleen liian ysäriä mulle, mutta sitten päätin kokeilla Gauharin samettipantaa ja siihenhän se tukkaan jäi. Näissä solmupannoissa on vähän samaa ilmettä kuin siinä, että sitoisi hiuksiin huivin, eli ilme on yllättävänkin klassinen. Innostun muuten myös huiveista hiuksissa ja muutenkin asusteena. Kaapeissa on joitakin ihan kivoja huiveja, mutta usein vähän liian paksuja, ja siksi toivelistalla on vielä se täydellinen ohut silkkihuivi, jonka voisi sitoa niin hiuksiin, ranteeseen kuin laukkuunkin.

Tykkään tehdä näyttäviäkin kampauksia juhliin. Teiniaikoina kun lähdettiin tyttöjen kanssa ulos, niin he varasivat aikoja "kampaamooni". Naurattaa, kun nyt myös muistan, että teininä oli aika, kun laitoin joka aamu suihkun jälkeen rullat hiuksiini ennen kouluun lähtöä, että sain tarpeeksi muhkean tukan. Nykyisessä arjessa ei tuollaiseen olisi aikaa, enkä todellakaan ottaisi aikaa yöunilta. Hiusasusteet on pelastus, koska niiden kanssa muuten simppeli tyyli onneksi sopii.

Joulun ajan ihanimmat neuleet

Kaupallinen yhteistyö: HALI Harmony living

Minulla alkoi loma ja nyt pääsen keskittymään, jos mahdollista, vieläkin enemmän joulufiilistelyyn. Kuusi on koristeltu ja sen alle alkaa ilmestyä paketteja. Olen yrittänyt välttää stressin hoitamalla lahjahankintoja ajoissa ja ajatuksella. Kun paketointia ei tee paniikissa on hyggeily joululaulujen soidessa ihan mahdollista. Huomaan usein havahtuvani siihen, miten ajattomuus ja klassisuus toimivat lahjoissakin. Pääsin valitsemaan yhteistyössä HALIn kanssa suosikkini heidän runsaasta neulevalikoimastaan. Se olikin ihana tehtävä, sillä joulun ajan, ja itse asiassa koko talven, luottoasuni muodostuvat neuleiden ympärille, ja laadukas neule on myös klassinen, vuosia palveleva ja aina yhtä ihana lahja.

Minä tykkään erityisesti over size -mallisista neuleista, ja siksi valitsenkin usein neuleissa joko malliltaan väljän tai yhtä tai jopa kahta numeroa isomman koon. Ihastuin erityisesti Amerikan vintagen tunika-mittaiseen neulepaitaan ja vaaleaan beigeen/nudeen lyhyempään malliin sekä Stylein Essel neuletakkiin. Valitsemissani neuleissa on materiaaleina Kashmiria, Alpakkaa ja kidmohairia, sekä kauniita harmonisia sävyjä beigestä, nudeen ja harmaaseen.

Kauniaisten keskustassa HALIn ihanat naiset palvelevat joka päivä ennen joulua ja liike on täynnä tyylikkäitä pukeutumisen ja sisustamisen tuotteita. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen ostoskassini kanssa huomannut istuskelevani kahvikuppi kädessä HALIn sohvilla vähän pidemmänkin tovin. Tuotteiden lisäksi Halin välitön tunnelma onkin jotenkin ainutlaatuista, eikä se ole pienin syy, mksi sinne usein "piipahdan ihan vain pikaisesti". Halin omistaja Kaisa on valinnut tähän sesonkiin laadukkaita ja kauniita neuleita. Valikoimissa on ihania materiaaleja ja sävyja. HALI:n nettikaupasta löytyy monia malleja, ja liikkeessä valikoima on kaikkein laajimmillaan.

 Kaisa löytää maailmalta aina sellaisia merkkejä kuten ranskalaisen Notshyn, joita ei myydä täällä joka putiikissa. Minä ihastuin paljon ruotsalaisen Stylein merkin neuleisiin. Ruotsin Elle valitsi viime vuonna Stylein perustajan Elin Almdarin vuoden muotisuunnittelijaksi ja merkin Couture-mekko on nähty nobel juhlissa ruotsin prinsessa Sofian yllä. Meillä Stylein merkkiä saa vain kahdesta liikkeestä koko maassa, joista toinen on juuri HALI. Hypetystä on siis tämän merkin osalta ilmassa, mutta minua puhuttelee myös Elin Almdarin ajatukset tuotteiden takana. Hän on esimerkiksi sanonut, että elämä on liian lyhyt epämukavalle muodille, että kaikkien vastuulla on tehdä maailmasta parempi ja kestävämpi paikka, ja että hän haluaa rohkaista ostamaan ajatonta muotia, joka kestää trendien ja eri sesonkien vaihtelut.

Neule on paras vaate jouluisiin kotihetkiin, mutta neuleen voi toki pukea juhlavastikin. Taisin inspiroitua noista Halin glitterjoulupalloista, ja kaivoin omasta vaatehuoneestani esiin paljettihameen ja yhdistin sen Essel neuletakin kanssa. Olen samaa mieltä kuin Elin Almdar; mukavuus ennen kaikkea. Juhlavammassakaan asussa ei tavitse talvella värjötellä. Pikkujouluihin suunnatessa neule ehdottomasti mukaan.

Minä kun olen tällainen jouluhullu, niin pyysin lahjapussit ja nauhaa mukaan, että saan fiilistellä joulua näin paketoinninkin äärellä. Jos haluaa välttyä vaivalta, niin toki HALIssa lahjat paketoidaan kauniisti myös puolestasi.

Arvaatteko mihin neuleeseen päädyin, kun sain valita kuusen alle pakettiin itselleni yhden näistä neuleista. Joku ehkä muistaa, että syksyllä haaveilin nimenomaan jostain nuden / hiekan sävyisestä neuleesta. Valitsin siis tuon täydellisen sävyisen vaalean American vintage Kid mohair Zabi pullover -neuleen . Vaikka sovittelin noita muitakin neuleita, niin tämä jotenkin vain jäi päälleni. Niin ihanan pehmeä materiaali. Mitenköhän maltan pakettini kanssa odottaa aattoon asti.

Onneksi jouluna voi lahjoa niin itseään kuin toisia. Teen usein niin, että jos keksin yhden hyvän lahjaidean, monistan sitä. Kukapa ei ilahtuisi pehmeästä paketista, josta löytyy unelman pehmeä laadukas neule. Ilokseni voin kertoa, että saan yhdessä HALI:n kanssa ilahduttaa näin jouluna teitäkin. Instan puolella nimittäin alkaa huomenna HALI:n 100€ lahjakortin arvonta!

Syksyn 5 inspiroivaa

Välillä tuntuu, että olisi niin monta pientä juttua, joista haluaisin teille täällä blogissa kirjoittaa tai vinkata. Usein ne ovat inspiraation lähteitä ja visuaalista fiilistelyä, joita olisi kiva jakaa teidän kanssa. Koska nuo asiat ovat siis aika pieniä, eivät ne ehkä erillisinä ole ihan oman postauksen arvoisia. Ajattelinkin aina silloin tällöin nostaa ja listata rennosti minua kulloinkin inspiroivia pieniä asioita.
Ehkä jotkut teistä blogini pitkäaikaisista seuraajista muistavatkin, kun jaoin aikoinaan täällä blogissa aina kuukauden kollaasin vähän samalla ajatuksella. Tuo kollaasi jäi oikeastaan siitä syystä, että käytin siinä silloin lainakuvia, ja se oli ongelmallista joidenkin kuvien oikeuksien kanssa.
Ajattelin nyt siis elvyttää samantyyppisen sarjan, mutta vain omilla kuvillani, ja kollaasin sijaan listana. Tässä sarjassa nostan siis esiin asioita, jotka jollain tavalla inspiroivat minua. Ne voivat liittyä sisustamiseen, tyyliin ja kauneuteen, kulttuuriin tai melkein mihin vain. Tämä ei varsinaisesti siis ole trendikatsaus, mutta se voi toki sisältää yleisestikin pinnalla olevia asioita.
Tässä siis tämän syksyn inspiroivat:

1.
Modernin klassinen sisustuskirjavinkki: Joseph Dirand Interior

Modernin klassisesta tyylistä ei ole aina ihan helppoa löytää inspiraatiota. Tilasin itselleni Joseph Dirandin kirjan, josta olen haaveillut jo pitkään. Olen lukenut joskus Giseldan vinkin tästä kirjasta, ja kun hänen luonaan tässä joku kerta pääsin selailemaan kirjaa ihan konkreettisesti, päätin että se todellakin on hankkimisen arvoinen.
Sisustukset ovat juuri ihailemaani tyyliä, yhdistelmä modernia ja klassista. Joseph Dirandin sisustukset ovat kauniita ja tyylikkäitä. Piensisustusideoita tästä kirjasta ei juurikaan löydy, mutta arkkitehtoniset miljööt ovat henkeäsalpaavan upeita ja erityismaininnan arvoisia. Eikä se tietenkään pahaksi ole, että kirja itsessään on kaunis ja siksi täydellinen coffee tabel book. Tässä siis modernin klassinen kirjavinkki!
***

2.
Tuoksukynttilöitä ja huonetuoksuja

Kynttiläaika on taas pimeiden iltojen myötä parhaimmillaan. Tuoksukynttilöistä suosikkejani ovat jo vuosia olleet Diptyque, Byredo ja Jo Malone, ja olen niitä hankkinut matkoilta. Myönnän, että uuden tuoksukynttilän hankkiminen on ollut aina aika seremoniallinen tapahtuma, kun fiilistelen tuoksuja liikkeessä ja teen valintaa. Elämykseen kuuluu kauniit pakkaukset ja silkkipapereiden kahina.
Näitä suosikkejani saa nykyisin kaikkia myös Suomesta. Diptyqueta saa vain Lahdesta, mutta Helsingin keskustan Stocmann on saanut valikoimiinsa kesän ja syksyn aikana ensin Byredon, ja nyt vähän aikaa sitten myös Jo Malonen. Byredo oli kaikessa hiljaisuudessa ilmestynyt sinne ilman sen suurempaa numeroa, ja huomasin sen joskus kesällä. Tästä tietysti ilahduin, koska Byredon Pulp on ollut tuoksuni jo neljä vuotta. Pulp ei ole merkin suosituin tuoksu, joten en usko, että jokainen kaupungilla vastaan tuleva tuoksuu edelleenkään samalle kuin minä. Pullo on kyllä loppumassa, ja harkitsen vakavasti, että pystyisinko luopua tuoksu-uskollisuudestani ja kokeilla jotain uutta. Jo Malone voisi olla ainakin pienen pullon kokeilun arvoinen.
Jo Malonen rantautumisesta Helsinkiin taisin olla vielä enemmän innoissani kuin Byredosta. Vaikka olen käytettäväksi kynttiläni hankkinut, niin jostain syystä olen erityisesti hillonnut ainokaista Jo Malonen kynttilääni. Jo Malonen osastolla kävinkin heti, kun se avattiin ja tulin kotiin kassissa uusi tuoksukynttilä.
Sain osastolla hyvää palvelua, mutta pienen kritiikin annan siitä, että jäin ilman laatikkoa, johon kynttilä kuuluisi pakata. Jo Malonen juttu kun nimenomaan on kauniisti pakatut tuotteet. Kuulemma jopa nettikaupan pakkaajat on koulutettu paketoimaan tuotteet tietyllä tavalla, mutta minä jäin ilman laatikkoa. Niitä ei ilmeisesti ollut toimituksessa vielä tullut tarpeeksi, mutta tekisi mieli mennä nyt jälkikäteen vaatimaan laatikkoni. Pikku juttu sinänsä, mutta minulle myös Jo Malonen kauniit laatikot ovat sisustusesineitä itsessään. Käsittääkseni edelleen myös lentokentältä löytyy Jo Malone, ja siellä aion piipahtaa kun lähdemme Omaniin.
Vielä yksi tuoksuvinkki, nimittäin Helge Kodu. Koska kesällä vähemmän tuli poltettua kynttilöitä ja kaipasin kuitenkin kotiin tuoksua, hankin Tallinnasta tuliaiseksi itselleni tuon suihkutettavan huonetuoksun. Siivouksen jälkeen viimeinen silaus tulee siitä, kun suihkaisen tätä hieman huoneisiin. Jälleen kerran pisteet myös kauniista tyylikkäästä pakkauksesta. Tämän kohdalla taitaa olla niin, että sitä ei saa Suomesta, mutta ihana tuliainen Tallinnasta. Korjatkaa ihmeessa, jos tiedätte, että näitä saisi myös Suomesta.
***

3.
Heinävillitys

Heinät on nyt viime viikkoina olleet mun lempi"kukkia". Niissä on syksyinen ilme ja ne kestävät maljakossa vielä kuivuttuaankin. Paspas-heinät taitaa olla se kuumin heinävillitys, ja löytyy meiltä niitäkin, mutta erityisesti olen nyt kuitenkin ihastunut näihin burgundinpunaisiin hentoihin heiniin. Ruskan väreistä sytynkin joka vuosi eniten viininpunaiselle, ja saatan lisätä sitä ripauksen kodin ja pukeutumisen harmoniseen väripalettiini. Tuo toinen oksa oli muuten ihan eri näköinen tuoreena. Kuivuessaan se pöllähti tuollaiseksi ihanan pörhöksi ja utuiseksi.
***

4.
Lämpimiä ja pehmeitä vaatteita

Lämpimän kesän jälkeen oli ihana, kun sai ottaa esiin neuleet ja farkut. Suosin talvella eniten kashmirneuleita ja 100% villaa. Tänä syksynä päivitin neulevarastoani harmaalla lyhyellä rennon mallisella villatakilla. Vaikka kyseinen villatakki ei ole kashmiria, niin se on erityisen pehmeää villaa. Vielä etsinnässä olisi muhkea over size -mallinen villapaita harmaana tai toupen sävyisenä. Minulla on olemassa lista täydellisestä klassisesta ja monikäyttöisestä vaatekokoelmasta, ja kun joku etsimäni vaate tulee vastaan täydellisenä versiona ja erityisen hyvässä hintalaatusuhteessa, ruksaan sen listaltani. Teen monesti vaatehankintojani aleista ja yhä enemmän myös secon hand -löytöjä.
Tänä syksynä ruksasin 40% alella listaltani myös kohdan kevytuntuvatakki. Tai oikeastaan se takki ei ole untuvaa, vaan Italialaisen Save the duck -merkin ekologisempi versio. Kuten nimikin kertoo, takki ei siis ole untuvaa, vaan sitä jäljittelevää synteettistä materiaalia, joka lyö ominaisuuksiltaan untuvan. Veden pitävänä ja kevyenä se on ollut todella monikäyttöinen.
***

5.
Mattapintaiset kynnet

Jostain syystä innostun aina syksyllä kynsilakoista. Tavallisesti suosin väritöntä kynsilakkaa tai ranskalaista manikyyriä, Isadoran nail whitener on ehdoton ikisuosikkini. Syksyllä haluan värillistä lakkaa; nuden sävyjä tai viininpunaista. Tänä syksynä olen innostunut kynsissä mattalakasta. En oikeastaan lue mitään kauneusjuttuja ja löydän kauneustuotteeni aina joko ystävien suosituksesta tai hyvän palvelun kautta. Olen luullut, että mattaisen efektin voi saada kynsiin vain kynsistudiossa, mutta melkein sattumalta bongasin Lumenen valikoimista mattalakan ja päätin kokeilla. Näitä on varmasti olemassa muitakin, mutta minulla on nyt ollut käytössä Lumenen GE Kynsilakka Matt Top Coat. Jos joku muu on yhtä pihalla kuin minäkin näiden mattalakkojen kanssa, niin sitä voi siis laittaa minkä tahansa värillisen kynsilakan päälle ja lakka tekee pinnasta muutamassa sekunnissa kuivuttuaan mattapintaisen. Itse en ole vielä kokeillut, mutta moderni ranskalainen manikyyri esimerkiksi syntyisi laittamalla mattalakka vain kynnen päähän. Vanhat jo laatikoista löytyvät kynsilakkasävyt näyttävät ihan erilaiselta mattaisena ja pinta tuntuu kuin sametilta. Ehkäpä tuon pehmeän ilmeen takia tämä mattalakka tuntuukin niin syksyiseltä.
***

Tämä ensimmäinen listaus oli nyt tällainen syysfiilistely, ennen kuin karkaan Omanin aurinkoon ja helteeseen.