Makuuhuone ryhdittyi sängynpäädyllä

Vaikka vähän toisin lupailin, niin blogi nyt kuitenkin vietti vähän lomaa. Kesäretket ovat vieneet pitkin kesäistä Suomea, ja meille on jopa osunut ihan tosi kivoja säitä. Kameran olen antanut vähän lepäillä, mutta Instagramissa kesäretkiäkin on voinut seurata. Kaikkien kesäretkien jälkeen on ollut ihana kallistaa pää tyynyyn omassa sängyssä. Sänky onkin saanut viime näkemältä uutta ryhtiä. Uusi sängynpääty ei olekaan vielä näkynyt täällä blogissa, mutta olen saanut siitä jo teiltä kyselyjä, kun se on vilahdellut blogisiskojen meiltä tekemissä postauksissa kukkiva kesäpäivä-juhlien jälkeen. Nyt siis juttua makuuhuoneesta ja myös sängynpäädystä.

Pohdin sängynpäädyn hankintaa jo edellisessä kodissa, ja pitkään ajattelin, että tekisin sen itse. Tai siis mies tekisi rungon, ja minä siihen pellavaisen hupun. Aikaa tuolle projektille ei ole tullut, ja aloin jossain vaiheessa haaveilla valmiista sängynpäädystä. Mitään aktiivisia toimia en ole sen löytämiseksi tehnyt, mutta pitänyt toki silmät auki.

Sängynpääty löytyi lopulta Kodin1:stä, joka on nyt ruotsalaisten omistamana tehnyt uuden tulemisen nettikauppana. Hintaa oli silloin alennusten kanssa vain alle 100€, ja niinpä ajattelin, että vaikka netistä tilatessa värisävyn kanssa saattaa mennä pieleen, niin tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Halusin meidän mustavalkoiseen makuuhuoneeseen vähän pehmeyttä ja silti ryhtiä, ja tämä tuo sitä juuri sopivasti. Olen ollut päätyyn todella tyytyväinen. Kangas on napakka, ja sävy osui ihan nappiin. Jännitin vähän, että onko beigen sävy liian lämmin, mutta sävy on juuri oikea; kaunis kylmä hiekan sävy.

Tyyliltään tämä pääty on hyvin yksinkertainen. Napillisetkin päädyt ovat minusta kauniita, mutta meille sopii minusta tällainen ihan yksinkertainen malli. Korkeutta mittailimme etukäteen, ja sekin näyttää kokonaisuudessa juuri oikealta. Se ei ole liian matala, niin että se jäisi tyynyjen taakse, koska niitä keräilen aina sängylle kunnon vuoren. Toisaalta meidän makkari on sen verran pieni, että liian korkea taas olisi tehnyt huoneesta liian tunkkaisen. 

Sängynpääty ei ole ehkä se merkittävin käyttöesine, joten sen hankinta odotteli jonkin aikaa. Tavallaan onneksi, kun asia ratkesi näin edullisesti ja toimivasti.

Uusi sängynpääty innosti raikastamaan makuuhuonetta muutenkin.

Yöpöydälle päätyi kesäinen pionikimppu. Se toi pientä romanttisuutta huoneeseen. Romantiikkaa onkin ilmassa, kun meillä on miehen kanssa tänään 10-vuotishääpäivä. Suunnitelmissa oli joskus, että olisimme viettämässä hääpäivää New Yorkissa. Monta vuotta olimme aina hääpäivänä tai sen paikkeilla matkalla, mutta raskaudet ja vauva-ajat ovat vähän muuttaneet kaavaa. Emme nytkään maltaneet vielä jättää poikia, varsinkaan pienempää, niin pitkäksi aikaa kuin matka New Yorkiin olisi vaatinut. Voihan sitä sitten 11-vuotishääpäivääkin juhlia NY:ssa, tai joskus myöhemmin. Huomenna kuitenkin pääsemme juhlistamaan hääpäivää ihan kahdestaan dinnerillä ja pienellä yhden yön hotellilomalla Helsingissä. Vähän kyllä jännittää jättää vauvaa yhdeksikin yöksi, mutta tiedän, että tuo meidän jo 10 kuukauden ikäinen pikakiituri on mumman hyvässä hoidossa. Tuossa yöpöydällä näkyvässä kuvassa tanssimme toisessa ihanassa kaupungissa, silloinkin hääpäivän tienoilla. Jollekin tuo neljä vuotta sitten otettu kuva saatta olla kliseinen, ja ehkä se vähän höpsö onkin, silti se on meille ihana muisto yhteisistä tanssiaskelista aina 17-vuotiaista asti.

Sängyn päälle on tulossa jotain muutakin tanssiaiheista. Päivi Hintsasen grafiikkaa. Tanssi, Dance -niminen teos on nyt väliaikaisissa kehyksissä olohuoneessa, mutta kunhan saan sen kehystettyä, se pääsee oikealle paikalleen sängyn päälle. 

Kun viimeksi kirjoittelin teille makuuhuoneesta, etsinnässä taisi vielä olla päiväpeitto. Päiväpeittodilemma ratkesi Ikean untuvapeitolla. Sävy oli kuitenkin makuuni vähän liian kellertävä ja pinta tuntui keräävän pölyä. Päiväpeiton päälle hankin valkoisen pellavapussilakanan, ja nyt se on niin tunnultaan, muhkeudeltaan sekä visuaaliselta ilmeeltään sellainen kuin toivoin. Lisäksi on helpompi pestä pussilakanaa kuin peittoa, jos se sattuu likaantumaan.

Mattokin makuuhuoneeseen on vielä tulossa, mutta siitä sitten lisää, kun se saapuu.

Kesäaamuina olen kulkenut puoleenpäivään lemppariyöpaidassani. Monesti päällä on myös klassinen vaaleansininen raitapyjama. Aamutossujen virkaa toimittaa marokko-tossut. Nämä ovat jo kolmannet, jotka omistan. Ensimmäiset mustat hankin aikoinaan autenttisesti Marrakechin torilta. Kulutin ne loppuun ja hankin uudet valkoiset täältä Suomesta. Niihinkin kului lopulta kovassa käytössä reikä, mutta nyt on taas ihan uutuuttaan kimaltelevat tossut.

Bebe nukkuu edelleen meidän makuuhuoneessa, ja
hänenkin nurkkauksessaan on pellavaa, niin kuin meilläkin. Korisänky vaihtui pikkuvauva-ajan jälkeen tuohon miehen alunperin isoveljelle tekemään sänkyyn. Se sujahti koloonsa juuri sopivasti, vain toisesta yöpöydästä piti väliaikaisesti luopua.

Kaunista kesäpäivää!