Asusteita Italiasta

keskiviikko 7. elokuuta 2013



 


Italialaiset olivat jälleen niin rennontyylikkäitä. Naiset hyppäsivät Vespojensa kyytiin sievästi korkkareissaan ja miehet hyvin istuvissa puvuissaan. Vespaa en matkalaukkuun saanut mahtumaan, mutta yritin imeä itseeni edes hitusen tuota tyylikyyttä ja hankin tällä kertaa asusteita. Käytän aika perusklassisia vaatteita, joten asusteilla on kiva maustaa.
 Tuollaista panamahattua olin etsinyt jo pidempään. Roomassa hattuja myytiin joka kadunkulmassa, eikä helteessä olisi kyllä ilman pärjännytkään. Eikä hinnat päätä huimanneet, maksoinkohan omastani hurjat 5e. Kotona mieskin sovitteli hattuani, ja se istui hyvin myös hänen päähänsä. Täytyy kai antaa lainata, kun oikeastaan miesten mallihan tuo onkin. :) Rannekorun sain lahjaksi äidiltäni, kiitos mamma! Aurinkolasit sujahtivat niin kivasti päähäni, että siihen ne sitten jäivätkin. Kuviin karkasi myös Pariisin tuliaisina tuomani rusettisandaalit.
Italiassa tein suurimman osan löydöistäni Massimo Duttilla; rannekoru, aurinkolasit ja huivi löytyivät kaikki sieltä. Harmi, että Suomesta EI VIELÄKÄÄN löydy tätä liikettä. :( Ehkä hohto säilyy paremmin, kun sinne ei pääse liian usein ja helposti. Ulkomailla Massimo Duttille on kuitenkin aina suunnattava. Pariisistakin tein sieltä alelöytöjä, kun keskellä kesää shoppailin kaksi mustaa chasmirsilkkineuletta.
Värimaailma vaatekaapissani on samansuuntainen kuin kodissakin. Pääasiassa mustaa, valkoista ja harmaata. Joku ehkä sanoisi, että tylsän ja laiskan ihmisen vaatekaappi, ehkä niin; helppo pestä, helppo yhdistellä. Ne muutamat muun väriset jäävät aina pyykkikorin pohjalle yksinäisinä odottamaan samansävyistä seuraa. Sen verran painotuseroa sisustusksen ja vaatekapiin värivalinnoissa on että, yleensä kotiin valkoista ja ylle taas mustaa. Asusteissa tykkään myös konjakinruskeasta. Kalpeakasvona olen nykyään ryhtynyt suosimaan mustan sijasta myös tummansinistä. Kuvan huivikin on sininen, vaikka se kuvissa näyttäääkin melkein mustalta. En minä mustastakaan aio silti luopua. Aina syksyisin riemuitsen, että ihanaa enää ei tarvitse yrittää pukeutua värikkäästi, vaan saan reilusti sonnustustua tummiin sävyihin. 
 

2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi!