Vaatehuoneeni sisustuslehdessä

Kerroin joitakin viikkoja sitten, että vaatehuoneestani on tulossa juttua lehteen. Tällä viikolla tuo juttu nyt sitten julkaistiin. Miten se voikin olla niin jännittävää nähdä kotinsa ja itsensä lehden sivuilla, vaikka blogissa ja instassa julkaisen vastaavan tyyppisiä kuvia harva se päivä. Jotenkin lehti on niin konkreettinen. Siinä se on kädessä hypisteltävänä. On myös kiinnostavaa nähdä miten joku toinen tuottaa materiaalia sinun kodistasi; millaisia kuvakulmia kuvaaja ja toimitus valitsevat, ja mitä asioita toimittaja jutuistasi nostaa. Lehtijutusta nappasin kuvan eilen, ja muutkin tämän postauksen kuvat ovat minun ottamia sen jälkeen, kun kuvaaja ja toimittaja olivat jo työnsä tehneet.

Vaatehuonejuttu löytyy siis Suomalaiset kotiunelmat -lehdestä. Nettiversiota en ainakaan vielä löytänyt, mutta kerron jos sellainen jossain vaiheessa julkaistaan.
Mietin ensin lähdenkö mukaan tähän juttuun, kun meiltähän tehtiin viime jouluna joulujuttu, joka julkaistaan eräässä tämän vuoden joululehdessä. Mun vaatehuonetta ei kuitenkaan joulujuttuun kuvattu, joten ajattelin, että päällekkäisyyttä ei ainakaan tule. Meidän edellisestä kodistahan tehtiin myös aikoinaan kaksi lehtijuttua (koti juttu ja keittiö-juttu). Kokemukset olivat niin kivoja, että ajattelin, että miksipäs ei. Nytkin kuvauspäivä oli tosi hauska.

Kun pienempi poika oli pieni vauva, kieltäydyin paristakin kotijutusta, kun tiesin, että varsinkin koko kodista tehtävään lehtijuttuun valmistautumisessa on yllättävän paljon työtä.

Mitään siivouskäskyä ei lehtijuttuihin ole tietenkään tullut, vaan sitä ihan itse alkaa katsella asioita sillä silmällä, että alkaa nähdä kaikkea pientä keskeneräistä ja siivottavaa. Kaunis vaatehuone kuitenkin motivoi pitämään sen järjestyksessä ja muutenkin yhden huoneen kuvauksiin oli kevympää valmistautua.

Onhan se vähän hassua, että kaksi ennestään tuntematonta ihmistä tulee kotiisi ja toivotat heidät tervetulleeksi vaatehuoneeseesi. Jutun kirjoittaja Irene Naakka ja kuvaaja Riitta Heiskanen olivat kuitenkin niin mukavia, että mikäs siinä muuta kuin peremmälle buduaariin vaan. Ja mitäpä sitä ujostelemaan, kun nyt sinne on sitten heidän ja teidän blogin seuraajien lisäksi toivotettu myös kaikki lehden lukijat.