Luukku 1
1. joulukuuta tämä jouluihminen antoi vihdoin itselleen luvan aloittaa joulufiilistelyn ihan luvan kanssa. Hetken mietin, ehdinkö kalenteria tänä vuonna toteuttaa, mutta koska Kuistin kautta -joulukalenteri on jo muodostunut perinteeksi, ja se on tärkeä osa joulutunnelmointiani, niin en siitä tänäkään vuonna malttanut luopua. Joulukalenteri 2013 oli ensimmäinen, jonka toteutin. Tapa jatkui Joulukalenterilla 2014. Tänä vuonna toteutan joulukalenterin saman tyyppisesti kuin jo kahtena aiempanakin vuonna ( Joulukalenteri 2015 ja Joulukalenteri 2016). Luukku aukeaa instagramin puolella joka päivä, ja 5 päivän koosteena aina sitten täällä blogin puolella.
Luukku 2
2. päivä joulukuuta leivoimme joulupipareita. Melkein kaikki piparkakkumuotit olivat jossain hukassa, mutta onneksi olin hankkinut nämä kaksi kaunista muotia, jotka otettiin esiin, kun ryhdyttiin leipomaan. 2. joulukuuta oli täynnä joulupuuhastelua, koska ennen leipomista kuvasin pojista joulukorttikuvat ja illalla haimme kuusen. Kuusi ei vielä ole sisällä, mutta loppuviikosta se pääsee paikoilleen. Tiedän, että saatan olla ihan (joulu)hullu, kun edes harkitsen kuusta sisään, koska meillä asuu tuo pieni tutkimusmatkailija. Jos kuusi todetaan ihan huonoksi ideaksi, niin se täytyy siirtää ikkunan toiselle puolelle.
Luukku 3
Mun "jouluvärit" ei turhia poikkea yleisestä linjasta. Mustavalkoisella siis mennään meillä hyvin pitkälle joulunakin. Okei, vähän kultaa ja hopeaa on lisäksi mukana. Ennen ajattelin, että on valittava joko kulta tai hopea, mutta nykyisin varsinkin näin jouluna meiltä löytyy molempia.
Mun "jouluvärit" ei turhia poikkea yleisestä linjasta. Mustavalkoisella siis mennään meillä hyvin pitkälle joulunakin. Okei, vähän kultaa ja hopeaa on lisäksi mukana. Ennen ajattelin, että on valittava joko kulta tai hopea, mutta nykyisin varsinkin näin jouluna meiltä löytyy molempia.
Luukku 4
Tämän joulun kauneimmat jouluherkut taitavat olla nämä ystävältä Lontoon tuliaisina saadut sokeroidut mantelit. Mietin ensin, että raaskinko syödä näitä ollenkaan, kun ovat niin kauniita. Pari täytyi kuitenkin maistaa, mutta loput säästän joulun pyhiin. Fortnum & mason josta nämäkin herkut ovat, kuulosti ystävän puheissa upealta, niin kuin koko hänen joulumatkansa Lontooseen. Omasta matkastani Lontooseen on jo monta vuotta. Siltä matkalta hankittu Harrodsin joulupallo tulee koristamaan kuusta tänäkin vuonna. Tässä kohtaa vanhaa vuotta uskaltaa ehkä laittaa tavoitteen Lontoon matkasta tulevalle vuodelle.
Tämän joulun kauneimmat jouluherkut taitavat olla nämä ystävältä Lontoon tuliaisina saadut sokeroidut mantelit. Mietin ensin, että raaskinko syödä näitä ollenkaan, kun ovat niin kauniita. Pari täytyi kuitenkin maistaa, mutta loput säästän joulun pyhiin. Fortnum & mason josta nämäkin herkut ovat, kuulosti ystävän puheissa upealta, niin kuin koko hänen joulumatkansa Lontooseen. Omasta matkastani Lontooseen on jo monta vuotta. Siltä matkalta hankittu Harrodsin joulupallo tulee koristamaan kuusta tänäkin vuonna. Tässä kohtaa vanhaa vuotta uskaltaa ehkä laittaa tavoitteen Lontoon matkasta tulevalle vuodelle.
Luukku 5
Meille ei tonttuovea tullut, mutta kelpaisikohan tontuille jouluauto menopeliksi? Minusta tonttuovet ovat sinänsä ihana idea. Teatteriopettajana kaikki satujutut uppoavat minuun, ja on ihana luoda joulun taikaa pienten kanssa. En kuitenkaan nyt ehtinyt tonntuoven askartelupuuhiin tai tilaamaan tonttuovea netistä. Samoin kuin tonttu- tai keijuovia, olen ihastellut näitä pikkuautosta tehtyjä jouluautoja pinterestissä jo monena vuonna, ja ajatellut että joskus vielä teen sellaisen itsekin meidän pojille. Auto- ja kuusikaupoille ei tämän takia tarvinnut lähteä, koska pikkuauton nappasin vain poikien leikeistä ja minikuusikin löytyi joulukoristelaatikosta. Kuusikoriste ei ole koskaan päässyt esille asti, koska se on aina ollut vähän toispuoloinen. Tähän tarkoitukseen se soveltui kuitenkin oikein hyvin. Sidoin kuusen samettinauhalla kuplavolkkarin katolle, ja siinä se on; tonttujen jouluauto.
Meille ei tonttuovea tullut, mutta kelpaisikohan tontuille jouluauto menopeliksi? Minusta tonttuovet ovat sinänsä ihana idea. Teatteriopettajana kaikki satujutut uppoavat minuun, ja on ihana luoda joulun taikaa pienten kanssa. En kuitenkaan nyt ehtinyt tonntuoven askartelupuuhiin tai tilaamaan tonttuovea netistä. Samoin kuin tonttu- tai keijuovia, olen ihastellut näitä pikkuautosta tehtyjä jouluautoja pinterestissä jo monena vuonna, ja ajatellut että joskus vielä teen sellaisen itsekin meidän pojille. Auto- ja kuusikaupoille ei tämän takia tarvinnut lähteä, koska pikkuauton nappasin vain poikien leikeistä ja minikuusikin löytyi joulukoristelaatikosta. Kuusikoriste ei ole koskaan päässyt esille asti, koska se on aina ollut vähän toispuoloinen. Tähän tarkoitukseen se soveltui kuitenkin oikein hyvin. Sidoin kuusen samettinauhalla kuplavolkkarin katolle, ja siinä se on; tonttujen jouluauto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!