Kasvitieteellinen puutarha: Keidas keskellä kaupunkia

maanantai 27. huhtikuuta 2015






























Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on ollut todella pitkään must go -listalla. Ihan hölmöä, että 10 vuotta Helsingissä tuli asuttua, eikä siellä silti koskaan ole tullut käytyä. Nyt asia tuli korjattua, kun miehellä alkoi torstaina loma, ja keksimme että Kasvitieteellisessä vierailu olisi juuri sopivaa rentoa lomapuuhaa.
 En ole niinkään kiinnostunut kasveista biologisessa mielessä, mutta esteetikkona kasvien kauneus ja koko kasvitieteellisen puutarhan vanha miljöö kiehtoo minua sitäkin enemmän. 
Keidas keskellä kaupunkia paikka todella oli. Palmusaliin astuessa tuli heti vastaan kosteus ja lämpö, ihan kuin ulkomailla. Täydellinen ennakko kesään. Kuvien määrästäkin voitte päätellä, että olin ehkä hieman innoissani. Eipä tarvinnut kauas lähtä ja silti tuli käytyä etelän lämmössä tälläkin lomalla.
 Kasvihuoneen kauniit vanhat yksityiskohdat kuten koristeelliset valkoiset kierreportaat ja suuret lasiset pariovet olivat mielettömän kauniita. Eikä kasvihuone tietenkään olisi mitään ilman niitä kasveja. Oli hauska nähdä suurina sellaisia kasveja, joita meillä Suomessa näkee yleensä vain pieninä huonekasveina. Kukkahulluna etsin tietysti myös kukkivia kasveja. Niitä oli aika vähän, mutta joitakin kyllä oli. Kasvitieteellisen ajankohtaista osion alta ja facebookista voi lukea mitä siellä milloinkin on meneillään. 
Pikkumieskin viihtyi puutarhassa rattaissaan, kun katseltavaa oli niin paljon. "Puu, puu, puu..." Jossain vaiheessa ajattelimme vähän vapauttaa häntä "luontoon", VIRHE!!! Muutamasta kasvista hän ehti nyppiä lehtiä jo rattaista käsin, joten voitte arvata miten määrätietoisesti hän lähti etenemään tässä valtavassa salaattikulhossa. Sorry puutarhurit! Lummealtaassa piti tietysti myös vielä dipata käsiään. Mikä pettymys hänelle oli, kun piti lähteä ennen kuin koko kasvitieteellinen oli silputtu. 
Ulkopuutarhassakin oli tuloillaan vaikka mitä. Kun vihreys ryöpsähtää esiin, täytyy tehdä uusi reissu ja tutkia ulkopuutarhaakin. Magnoliahullulle myös selvisi, että kasvitieteellisen seinustalla kasvaa yksi!!! Magnoliahulluudestani huolimatta en ole vielä koskaan onnistunut näkemaan kukkivaa magnoliapuuta. Tänä vuonna olen tehnyt tutkivaa journalismia, ja metsästänyt kaikki mahdolliset paikat pääkaupunkiseudulla, jossa kukkivan magnoliapuun voisi nähdä. Instagramin seuraajat jo todistivatkin ensimmäistä pyhiinvaellusreissuani Torkkelinmäen kupeeseen, jossa kukkii ihan pian (klik). Jos kukkivan puun vielä tänä keväänä todistan, niin lupaan kuvia myös tänne teille.

2 kommenttia:

  1. Ihanan näköinen paikka! Itsekin ihailen tuollaisia vaan niiden kauneuden vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikös olekin. Ihania tällaiset paikat, joissa aika ihan katoaa. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!