Kotimme myynnissä

Kuvat: Jari Kippola (Imagokuva)

Meidän koti on myynnissä! 

Ja kuinkas tässä oikein näin kävi? Sitä ihan itsekin vähän ihmettelen. Meillä ei todellakaan ollut vielä mitään aikomusta luopua tästä kodista, mutta...

Ystävät taitavat tuntea meidät paremmin kuin me edes itse itsemme. Kun muutimme tähän kotiin väitimme kiven kovaa, että tämä tulee olemaan pitkäaikainen kotimme. Sanoimme, että jos alamme puhumaan jostain remppa- tai rakennusprojektista, niin jonkun täytyy heti palauttaa meidät takaisin maan pinnalle. Monet ystävät naureskelivat jo silloin epäuskoisina, ja ennustivat meidän pian taas keksivän jonkun uuden kivan "pikkuprojektin". Haaveet omakotitalon rakentamisesta ovat aina olleet olemassa, mutta en ole niiden uskonut muuttuvan todeksi niin pitkään kuin Helsingissä (tai pääkaupunkiseudulla) asumme. Jotenkin kummasti löysin kuitenkin itseni seisoskelemassa mahdollisen tontin reunalta, ja visioimassa millaisen talon siihen oikein saisi. Saa nähdä mihin taas tämäkin "ihan jos vaan käydään vähän vilkaisemassa" johtaa. Tällä samaisella uteliaalla avoimella asenteella tähänkin kotiin ninimittäin päädyttiin.

Tämä koti on tullut meille RAKKAAKSI monesta syystä. Pääosin omin käsin tehty remontti saa arvostamaan jokaista kodin nurkaa. On revitty vanhaa tapettia, maalattu, hiottu, naulattu... Ulkona on kannettu vuoria multaa, rakennettu viljelylaatikkoja ja pergolaa, ja tietysti sisustettu intohimolla. Peruskerrostaloon tai rivariasuntoon pääsee aina takaisin, mutta tälläisiä historiallisia kohteita ei kasva joka oksalla. Vanhan talon henki on se, mitä ei saa edes uutta rakentamalla, siksi päätös laittaa kotimme myyntiin ei ollut helppo. Kahdessa vuodessa nämä seinät ovat saaneet todistaa meidän elämää, puhumattakaan niistä yli sadasta vuodesta ennen meitä. Tämä on meidän pikkumiehen ensimmäinen koti. En koskaan unohda sitä maaliskuun aurinkoa, jossa kotimme kylpi, kun toimme pikkumiehen sairaalasta omaan kotiin. Laskimme hänet jättisuuressa toppahaalarissa makuuhuoneen sängylle ja hän nukkui aurinkokylvyssä. Tämä koti on ollut meille monessa mielessä unelmien täyttymys, ja toivon että tämä koti löytäisi sellaiset uudet asukkaat, että se olisi sitä myös heille.

Sen verran järkeä meidän hullujenkin päässä on, että ainakin etäisesti tajuamme, että taloprojekti on ihan eri kokoluokaa kuin isokaan katosta-lattiaan remontti kolmiossa. Kaiken epäröinnin ja jahkailun jälkeen päätimme silti lopulta, että katsotaan nyt sitten kaikki kortit, kun kerran tähän ryhdyttiin.
Jos ette sitä jo rivien välistä lukeneet, niin täytyy myöntää, että näiden kuvien katsominen saa minut liikuttumaan. Unelmia silti riittää, joten vaikka hieman haikein mielin,  niin silti todella innostuneena kerron teille nämä yllättävät uutiset. Pitäkää peukkuja, että uudet asukkaat löytyvät.