"Uusi" kakluuni

sunnuntai 15. syyskuuta 2013






Kirjoittelin jo keväällä kakluuneista, kun metsästimme käyttökieltoon joutuneen uunin tilalle uutta. Pari viikkoa sitten "uutta" kaluunia vihdoin muurattiin, ja lupasin palata valmiiseen kakluuniin kuvien kanssa. Uusissakin uunimalleissa olisi ollut vanhaan taloon sopivia malleja, mutta päädyimme kuitenkin vanhaan uuniin. Vaikka talo on vanha (1901 rakennettu) olemme muuten sisustuksessa ottaneet mukaan myös moderneja elementtejä. Kakluunin kohdalla päädyimme kuitenkin vanhaan siksi, että näin pysyvässä rakenteellisessa ja isossa elementissä halusimme kunnioittaa talon alkuperäistä henkeä ja tyyliä. Lämmönvarauskyky on vanhassa (uudelleen muuratussa) uunissa uudenveroinen. Nyt, kun uuni on paikallaan, se näyttää siltä kuin se olisi ollut siinä aina.
Vanhoja purettuja kaakeliuuneja oli todella vähän tarjolla, mutta meillä oli tuuria, kun löysimme juuri tilaan oikeankokoisen ja vieläpä silmää miellyttävän mallin. Pois purettu uunikaan ei ollut alkuperäinen, ja se oli muotokieleltään aika yksinkertainen. 1900-luvun alussa kaakeliuunit ovat olleet suurelta osin todella koristeellisia. Vaikka koristeellinen uuni on varmasti näyttävä halusin, että "uudenkin" malli olisi suhteellisen yksinkertainen. Tässä uunissa onkin muotokieleltään paljon samaa kuin pois puretussa (joka on vilahtanut ainakin täällä). "Uusi" uuni on hieman korkeampi, ja tähän korkeaan tilaan mittasuhteiltaan siksi sopivampi. Uunin luukut ovat myös minusta vanhaa kauniimmat. Pieneen hyllyyn olen aivan ihastunut. Se tuo kivaa pientä juttua muuten yksinkertaiseen uuniin. Hyllylle päätyi nuo TineK:n tuikut, jotka ovatkin vilahdelleet kuvissa aiemminkin. Puut odottavat jo Pentikin metallisessa korissa, jonka olen hankkinut tädiltäni saamalla lahjakortilla jo toissa kesänä, kun remontti oli vasta alussa.
Uunin myyjältä oli kiinnostava kuulla myös hieman uunin historiaa. Uuni on aikoinaan valmistettu Turun kaakelitehtaalla, ja asustanut sitten samassa kaupungissa. Sodan aikana pomminsirpale oli osunut uuniin, ja tästä johtuen yhdessä laatassa oli reikä. Myyjät ovat purkaneet sen vanhan talon remontin yhteydessä uuden tieltä. Pari korvauslaattaa jouduimme metsästämään, sillä myös luukkujen päältä yksi laatta oli haljennuut ajan saatossa. Löysimme kuitenkin korvauslaatat Metsankylän navetasta. Uunin takana oleva muuri kaipaisi vielä siistimistä, mutta kakluunin osalta nyt vain odotelemme, että se on muutamassa viikossa täysin kuivunut ja käyttövalmis, sitten vain takkatulesta nauttimaan.

2 kommenttia:

  1. Hei, löysin blogisi ihan vastikään ja kovasti tykkäilen!

    Kaunis koti ja kivoja juttuja, kuvia etc...

    Värikästä syksyä ja blogi-intoa!

    VastaaPoista
  2. Onpas mukava, että löysit blogiini ja tykkään :) Värikästä syksyä sinullekin ja tervetuloa mukaan!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!