Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pojanhuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pojanhuone. Näytä kaikki tekstit

Lastenhuoneen sisustusyksityiskohtia

perjantai 24. helmikuuta 2017


Meidän kohta 3-vuotias on ruvennut yhä enemmän leikkimään huoneessaan, säilytystilan tarve on kasvanut, ja pikkuveli omi isoveljen sängynkin. Lastenhuone kaipasi siis uudistusta. Lastenhuoneen sisustusprojekti on ollut jo jonkin aikaa käynnissä, vaikkakin tässä kaiken muun rinnalla se onkin edennyt aika hitaasti. Projekti tuli vihdoin valmiiksi, kun isompien linjojen jälkeen sain yhteistyössä Jollyroomin kanssa viimeistellä huoneen sisustusta muutamalla ihanalla lastenhuoneen tuotteella. 


Pojan huoneen tiipii-teemaan sopiville suloisille Minituden säilytyskoreille* keksin montakin paikkaa ja käyttötarkoitusta. Näitä on onneksi niin helppo siirrellä, että ne voivatkin vaihtaa paikkaa aina tarpeen mukaan.



Taulukollaasia päivitin kolmiulotteisemmaksi Alice and foxin mustilla talo-seinähyllyillä*. Näille hyllyille päätyi nyt pikkuveljen joululahjaksi saamia palikoita, mutta hyllyillehän voi vaihdella leluja tai laittaa vaikka esille poikien ensimmäiset Converset.


Tunnelmaa tuovalla Alice and fox harmaalla &-valasimella *kokonaisuus sai vielä viimeisen silauksen. Tämän valaisimen voi kiinnittää myös seinään, ja kokeilin sitäkin taulukollaasiin. Lopulta se kuitenkin löysi paikkansa uuden säilytyskalusteen päältä. Laajempia kuvia uudesta säilytyskalusteesta ja huoneen uudistuksesta muutenkin vielä tässä viikonloppuna.
Kaikki nämä lastenhuoneen tuotteet ovat nyt muuten alennuksessa Jollyroomissa, ja paljon muutakin, joten kannattaa käydä kurkaamassa ideoita vaikka juuri lastenhuonee säilytykseen ja valaistukseen.

*Yhteistyössä Jollyroomin kanssa


Lastenhuoneen taulukollaasi

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016




Taulukollaasit ovat minusta kiva tapa saada huoneeseen ilmettä. Meiltä löytyy nyt jo talosta kaksikin taulukollaasia ja saattaapa niitä tulla vielä lisääkin. Tämän viikon lastenhuoneteeman mukaisesti nyt on vuorossa kuitenkin juuri se lastenhuoneen kollaasi, ja lisäksi muutama ajatus yleisemminkin taulukollaasin kokoamisesta.


Minusta kivoin kollaasi syntyy, kun kuvia valitsee sekä visuaalisella että sisällöllisellä periaatteella. Kuten laajemmassa lastenhuoneen esittelyssä kerroin itselleni luontaista on jatkaa muun kodin kanssa samaa linjaa myös lastenhuoneeseen. Tämän kollaasin värimaailma noudattelee siis tuttua mustavalkoharmaata linjaa, ja leikitellä voi sitten muissa asioissa. Seinällä riittää tilaa, joten tätä kollaasia on helppo myöhemmin jatkaa vaikka lasten itsetekemällä taiteella. Tämänhetkiset kuvat olen kerännyt ajan kanssa, koska minusta kerrokset, tarinat, muistot ja merkitykset kuvien takana ovat kiinnostavia.


Kaksi pientä ylintä kuvaa (pilvi ja aurinko) ovat Granitista, ja ne ovat olleet jo pikkumiehen hoitopisteen seinässä vauvana. Niihin ja toisessa ylänurkassa olevaan pojasta vastasyntyneenä otettuun kuvaan liittyy muistoja ihan hänen alkuajoistaan. Autokuvan poika on saanut isältään tuliaisiksi Saksasta Mersu-museosta. Iskä toi silloin myös pojan vanhanmallisten autojen kokoelmaan vastaavan pikkuauton. Taulu jossa on Pieni nokipoika -laulun sanat, on lahja pojan toisilta kummeilta. Se on osuva meidän pienikokoiselle pojalle. Pojan nimestä tuleva O-kirjain taas on hänen toisilta kummeiltaan Tanskan tuliaisena ja synttärikorttina saatu Design letters -kortti. Onneksi kummitäti kertoi ääneen ajatuksensa, että sen voisi laittaa pojan huoneeseen, koska korttihan sopii kollaasiin paremmin kuin hyvin. Kumpikaan kummitädeistä ei muuten tiennyt lahjat antaessaan, että olin hiljalleen kerännyt kuvia tähän kollaasiin, mutta niin ne ystävät vain usein osaavat lukea ajatuksia. Panda- ja nallejulisteet näittekin jo TELLKIDDO-arvonnan yhteydessä. Nalle on oikeastaan tulevan vauvan, ja se saattaakin vielä muuttaa joksikin aikaa vauvan nurkkaukseen meidän makuuhuoneeseen. Tilalle poika voi vaikka taiteilla itse jotain. Pikkuveli todennnäköisesti jossain vaiheessa muutta kyllä sitten samaan huoneeseen, tauluineen päivineen. Kun yhteistyön merkeissä Zico´s homen kanssa sain valita isoveljelle oman TELLKIDDO-julisteen, niin päädyin pandaan*. Poika tykkää yleisestikin eläimistä, ja varsinkin juuri pandoja löytyy huoneesta sieltä täältä.
Alanurkasta löytyy vielä Half moon ja tiipii-tapettien palaset kehystettynä, kun noita samoja Ferm livingin kuoseja löytyy huoneesta muualtakin.


Rennossa taulukollaasissa kuvat voivat olla seinällä periaatteessa melkein miten vain. Erilaisia ja erikokoisia kuvia ja kehyksiä voi hyvin yhdistellä. Koska vaihtoehtoja riittää, ainakin itse kaipasin jotain logiikkaa, jota hommassa noudattaa. Yleensä rennoissakin kollaaseissa kokonaisuus on todellisuudessa harkittu, ja taustalla on jokin ajatus jota on noudatettu. Pinterestin Gallery wall -kansiostani voi hakea inspiraatiota, ja tässä vielä muutama huomio/vinkki kollaasin tekemiseen, jos sellainen on mielessä.

1.
Ehkä itsestäänselvää, mutta silti ensimmäinen ja tärkein neuvoni kollaasin luomiseen on, että kuvia, kehyksiä ja värejä kannattaa ihan konkreettisesti sommitella keskenään ennen kuin alkaa iskemään nauloja seiniin. 
Pinterestissä näin esimerkiksi vinkin, jossa kaikista tauluista oli tehty ikäänkuin paperimallit (klik). Paperimallien siirteleminen on aika paljon helpompaa kuin kehysten, mutta toisaalta paperimalleista puuttuu ne itse kuvat, jotka koko hommassa ovat tietysti aika olennaisia. Kehysten muotojen ja paikkojen hahmottelussa tuo konstikin varmasti silti toimii. Itse sommittelin tauluja kuitenkin ihan vain lattialle. Seinälle nostettuna kokonaisuus voi kuitenkin näyttää erilaiselta, siksi napsin lattialla makaavasta hahmotelmasta aina välillä puhelimeen kuvia, ja seisoin sitten kuva kädessäni seinän edessä. Eri versioiden vertaileminen onnistui näin paremmin.

2.
Toinen vinkkini on, että taulujen asettelemisessa kannattaa käyttää jo tilassa olemassa olevia linjoja. Taulujen yläreuna voi esimerksiksi noudattaa ikkunalinjaa. Tässä huoneessa seinä oli melkeinpä tyhjä, joten tätä ohjetta en oikeastaan itse juurikaan voinut hyödyntää. Kollaasi kuitenkin sijoitettiin pöytään nähden keskelle ja niin, että vieressä olevan kaapinkin voi joskus vaihtaa sen alle.

3.
 Tässä kokonaisuudessa kehyksiä on erikokoisia, mutta ne on aseteltu ikään kuin näkymättömän nelion sisään. Näin mikään kuva ei näytä siltä, että se karkaisi kollaasista. Kolmas vinkkini on siis se, että kollaasin ympärille voi ajatella ikään kuin suuret näkymättömät kehykset.

4.
Neljäs huomioni on, että (huolimatta tuosta vakavasta ilmeestäni kuvassa ;) ) tämäkään homma ei ole mitään tähtitiedettä. Se mikä ei toimi yhdessä kokonaisuudessa, voikin toimia toisessa ja toisin päin. Omaan silmään ja fiilikseen kannattaa siis luottaa. Kuvia kehyksiin voi aina vaihdella, eikä se niin vakavaa ole, jos virhemittauksen vuoksi yksi reikä onkin väärässä kohtaa. Sieltä se ylimääräinen reikä autokuvan alta meilläkin löytyy. :)


*Panda-juliste saatu blogiyhteistyössä Zico´s homen kanssa

1-vuotislahja: Vilac potkuauto

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015





Meidän 1-vuotias sai synttärilahjaksi Vilac potkuauton, kuten jo synttärikutsusta pystyi päättelemään. Lahjaa ei todellakaan tarvinnut pitkään miettiä, sillä olen aina ajatellut, että jos minulla joskus on poika, niin hän saa Vilac potkuauton ensimmäiseksi synttärilahjakseen.
Metallinen potkuauto on klassikkolelu, joka kestää aikaa ja käyttöä. Samantapaisia autoja on muiltakin valmistajilta, mutta me päädyimme tähän alkuperäiseen ranskalaisen leluvalmistajan malliin. Vilac on siis ranskalainen yli sata vuotta vanha leluvalmistaja. Mitään action-örkkejä heidän valikoimistaan on turha etsiä, mutta esim. ajattomia puuleluja ja vaikka mitä muuta löytyy. Tunnetuimpia meillä Suomessa taitavat olla juuri nämä potkuautot. 
Vilac potkuautosta on kolme värivaihtoehtoa, valkoinen, keltainen ja punainen. Tuo valkoinen (tai oikeastaan luonnonvalkoinen/kermanvärinen) oli meistä hienoin. 
Autoja olisi saanut Helsingistäkin tai netistä tilaamalla, mutta oli oma juttunsa tehdä visiitti Porvoon vanhaan kaupunkiin vartavasten autoa hakemaan. Riimikko on oikea vanhan ajan lelukauppa. Heidän potkuautovalikoimastaan löytyy vaikka kuinka paljon eri valmistajien malleja ja värejä. Potkuauto sopii hyvin synttärilahjaksi myös siksi, että sen metallisessa rungossa on kilpanumero 1. Riimikosta saa autoihin tilaamalla muunkin numeron tai vaikka omistaja nimen, jos haluaa. 
Pikkumies on ollut aivan innoissaan autostaan. Pienikokoisen pojan jalat vain eivät ihan vielä kyydistä yllä maahan. Meillä oli 1-vuotisneuvola maanantaina, ja pojalla on nyt pituutta hurjat 72,5cm. Pikkuinen poika, mutta kasvaa tasaisesti omilla käyrillään. 1-vuotisrokotukset hän sieti hienosti, mutta ne nostivat kuumeen, joka onneksi tänä aamuna oli laskenut. Kokoonsa nähden hän on kova poika syömään, ja syö hurjia annoksia. Hänellä on jo aika paljon sanoja ja sanojen tapailua. Viime päivinä on sanottu usein "au-to" ja "tsuku-tsuku". Hän on noussut pystyyn ja kävelee tukea vasten, mutta konttaamisen hän jätti väliin ihan kokonaan. Saa nähdä koska kädet irtoaa tuesta. Sitten ei äiti kyllä enää pysy pojan perässä, kun huonosti enää nytkään. Kovasti hän kiipeilee esimerkiksi uutta autoaan vasten, ja tutkii rattia ja renkaita. Olemme ajeluttaneet riemusta kiljuvaa pikkumiestä pitkin olohuonetta. Sukatkin (ainakin tuossa kuvassa) ihan jalassa pyörii, kun synttärilahja on ollut niin mieluinen. Poika sai muutenkin aivan ihania lahjoja; brio junarataa, bodyn, t-paidan, nahkatossut, tarktoreita hiekkalaatikolle kaksin kappalein, soivan laulukirjan, oman lastenläppärin ja Etelä-Pohjalaisten sukujuuriensa ansiosta jopa puukon. Kaikki lahjat ovat olleet jo kovassa käytössä, tai no puukkohippasilla ei olla vielä oltu. :)