Viime viikon perjantaina talvilomalla Pohjanmaalla paikallisen päivystyksen odotushuoneessa kävi mielessä, että hyvinvointiteemainen helmikuuni alkaa kyllä olla ihan vitsi. Eihän uskoisi, että Etelä-Pohjanmaan lakeuksillakin voi olla sellaisia pulkkamäkiä, että niissä kylkiluunsa murtaa? No niin mulle kuitenkin kävi. Oikeasti mäki ei ollut jyrkkä tai vauhti kova, mutta kuoppa jäisessä mäessä ja kaatuminen huonossa asennossa riitti siihen, että talvilomani sai äkkiä huonon känteen. Skippasimme miehen kanssa joululahjat ja alkuvuodesta synttärilahjat, ja olimme päättäneet, että miniloma olisi meidän lahjamme toisillemme, ja sitä odottaen ollaan jaksettu alkuvuoden kiireet. Ehdin jo olla ihan varma, että loppuloman suunnitelmat menevät uusiksi ja Pärnun matka peruuntuu TAAS.
Kuten kuvista näkyy, toisin kuitenkin kävi. Me pääsimme kuin pääsimmekin tällä kertaa Pärnuun, ja tämäkin postaus pääsee lopulta hyvinvointi -kategorian alle. Kotona loman aikana käynnissä olevan rempan takia meidän oli joka tapauksessa ajettava Espooseen, ja siinä tuli sitten samalla testattua pystynkö istumaan autossa murtumani kanssa. En itse asiassa edellenkään pysty nukkumaan makuuasennossa, mutta istuminen on ollut koko ajan paras asento olla, joten uskalsin särkylääkkeet mukana lähteä matkalle Pärnuun. Se oli hyvä päätös, sillä en keksi mikä olisi ollut parempi paikkaa toipua kuin Hedon Spa & Hotel. Kylpylä- ja hotelliloma pelasti loppuloman, vaikka se ei ihan niin mennytkään kuin olimme ajatelleet.
Olimme samassa hotellissa lasten kanssa tasan vuosi sitten yhden yön Tallinnan matkan yhteydessä.
Ihastuimme paikkaan niin, että tarkoitus oli jo sitten keväällä palata miehen kanssa sinne kahdestaan. Se reissuhan päätyikin lopulta minilomaan Hangossa, koska minun passini oli päässyt vanhentumaan. Vaikka nyt olimme matkalla kahdestaan, ja pojat mummolassa, niin viime talven kokemuksella hotelli oli kiva myös pienten lasten kanssa. Siellä on suuri leikkihuone ja vaikka allasosasto tyyliltään onkin enemmän aikuisille suunnattu (ei siis mikään vesipuisto), sieltä löytyy myös matala lastenallas.
Kylpylässä on kuitenkin myös ihana Silent spa -puoli, jonka pääsimme nyt sitten tällä kertaa aikuisten matkalla testaamaan. Sinne ikärja on 14 ja erillinen pääsymaksu, johon kuuluu vartalonhoitotuotteita pienessä kauniissa meikkilaukussa itsetehtäviä hoitoja varten.
Vaikka toipilaana lähdin matkaan vähän epäluuloisena siitä, että pystynkö kunnolla nauttimaan, niin matka teki todella hyvää. Saimme rauhaa ihan vain kiirettömästi olla, mitä ei lapsiperheen arjessa tarjoudu. Jos aamu alkaa kuohuviiniaamiaisella, ei siitä voi tulla kuin hyvä. Päivällä vietimme aikaa hoidoissa tai Silent spassa. Vaikka kokovartalohieronnan jouduin tällä kertaa perumaan, niin jalkahoito ja päähieronta tekivät keholle hyvää. Raukeassa tunnelmassa sitä hörppi yrttiteetä jazzin hiljaa soidessa ja hyvien tuoksujen tulviessa höyrysaunoista.
Sunnuntai sattui olemaan Viron itsenäisyyspäivä. Mekin pääsimme osalliseksi juhlinnasta, kun hotellin ravintola oli koristeltu ilmapalloilla Viron väreissä ja illallisella tarjoiltiin viiden ruokalajin itsenäisyyspäivän illallista. Ruokalajeja kertyi lopulta keittiön tervehdysten kanssa kahdeksan, ja vatsat herkkuja täynnä sulattelimme ruokaa vielä myöhään takkatulen ääressä aulassa.
Off-season aika Pärnussa on ihanan rauhallista. Sitä on ulkomailla, ja kuitenkin vain naapurimaassa. Meri näkyi hieman meidän huoneen ikkunasta. Mies kävi rannalla juoksemassa, mutta itselleni toipilaana riitti, että uskaltauduin kerran varovasti käymään rannalla upean keväisen auringon houkuttelemana.
Kahden erilaisen; uuden modernin ja vanhan klassisen rakennuksen muodostama kokonaisuus on tyylikäs.
Kylpylä on vanhassa rakennuksessa, joka on jo aikoinaan ollut mutakylpylä. Varsinkin sisääntuloaula patsaineen, suihkulähteineen ja kattokoristeineen on upea. Hiippailin kylpytakissani ja istahdin vain nauttimassa kauniista tilasta. Vanhaa on siis kunnioitettu, mutta uuden tuomista vanhan rinnallekaan ei ole pelätty. Nykyisin suurin osa hotellihuoneista on laajennusosassa, rakennuksessa, joka edustaa modernia arkkitehtuuria. Pitkää käytävää kävellessä ikään kuin siirtyy maailmasta toiseen. Minusta rakennukset täydentävät toisiaan, vaikka ovat hyvin erilaisia.
Nautin myös siitä, että pieniin yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi kylpylän oma spa times -sanomalehti on vain jotenkin niin mainio.
Ylellisyys on tietysti lomalla ihanaa, mutta hotelli tuntuu minusta myös kotoisalta ehkä siksi, että sen tyylissä on paljon kohtaamispisteitä oman tyyliini kanssa; harmoninen värimaailma, mustavalkoiset raidat, modernin ja klassisen yhdistelmä, kuulostaako tutulta? Oma nimikirjainkin H-niin kuin Heidi vielä seinällä. ;)
Ja kirjoitetaan nyt vielä tämä näkyviin: Merkitsen aina yhteistyöt heti postausten alussa, eli tämä ei ole yhteistyöpostaus. Ihastuin vain jo tähän hotelliin ensimmäisellä kerralla paljon, eikä minulla silloin ollut kameraa mukana. Halusin siis nyt vain ehdottomasti jakaa tämän hotellin tunnelmia ja vinkata siitä teillekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!