Kesätreffeillä Vaasassa

Me tultiin jo juhannukseksi Pohjanmaalle ja lomaillaan täällä edelleen. Maalaiselämää kuvataan letkeäksi, ja sitä se ainakin näin lomalla onkin. Eihän me missään maatilalla täällä olla, mutta ilman romantisointiakin, jollain tavalla yleinen rytmi on täällä kuitenkin erilainen. Tavallisesta arjesta en enää oikeasti osaa sanoa mitään, kun olen asunut jo 15 vuotta poissa täältä. Sitä on tottunut omaan urbaaniin elämänmenoonsa pääkaupunkiseudulla, enkä ehkä enää osaisi asua täällä pysyvästi.

Sen sijaan täällä käydessä nautin monesta asiasta, joihin en edes kiinnittänyt mitään huomiota silloin kun täällä asuin. Nyt kun itsellellä on lapsia, on omaan lapsuuden kotiin jotenkin nostalgista tulla. Monessa asiassa on täällä jotain tuttuuden tunnetta. Esimerkiksi paikallisia lehtiä selatessa oudotkin ihmiset näyttävät jotenkin hämmästyttävän tutuilta. Ennen itsestään selvä loputon peltomaisema tuntuu nykyään meditatiivisen rauhoittavalta. Pohjanmaanmurteen kuuleminen naurattaa, mutta tulee silti äkkiä itsellekin takaisin, kun sitä kuulee muiden suusta. Täällä on mukulooren kans konhotettu ja syäty mokkoosia mansikoolla. Kaikkein parasta täällä on sukulaiset ja ystävät, joista arjessa ollaan niin kaukana. Ihana, kun lapset saa leikkiä serkkujen, ja viettää aikaa isovanhempien kanssa. Kotona me yleensä aina vuorotellaan miehen kanssa menoja, joten sekin tuntui erityiseltä, kun me päästiin eilen kahdestaan viettämään kesäpäivää treffeille, poikien jäädessä hoitoon mummille ja vaarille.

Sen verran me taidettiin kaivata kaupunkitunnelmaa, että päätettiin lähteä Vaasaan. Sää oli aivan upea ja ennen keskustaan suuntaamista, päätettiin ajaa Raippaluodon sillalle, ja käydä sen juurella terassijätskillä. Instan puolella jo nauroinkin tuolle jätskille. Kun näin edellisen asiakkaan jäätelön, pyysin pienemmän ja sain tuon kuvassa näkyvän. Olisittepa nähneet miehen sen ihan "tavallisen kokoisen" jäätelön. Ei sitä turhaan sanota, että Pohjanmaalla kaikki on SUUREMPAA, Keskisen Vesan imperiumi ja jäätelöt ainakin on. Kuten alla olevista kuvista näkyy miehen päivän jäätelökiintiö ei täyttynyt vielä sillä valtavalla pehmikselläkään.

Meidän edellisestä käynnistä Vaasassa oli päässyt kulumaan jo kaksi vuotta. Silloin Visit Vaasa -postauksessa jaoin muutamia Vaasa-vinkkejä, ja ihan päteviä ne ovat edelleen, kun nyt matkalla Vaasaan vilkaisin itsekin tuon listan. Minun/Min oli muuttanut eri paikkaan ja Dopp-vaateliikkeen olisin nyt nostanut listalle, ellei siellä oli nyt juuri ollut loppuunmyynti. Hyvä uutinen pääkaupunkiseudulle on, että Dopp löytyy nykyisin Helsingistäkin, ja se jatkaa vaikka Vaasan liike loppuu. Tein muuten loppuunmyynnistä ihanan pliseerihamelöydön. Tuosta Vaasassa ylläni olleesta sinisestä rusettihihaisesta kesämekosta sainkin jo instassa kyselyjä ja se on siis H&M:ltä.
Me siis ennen kaikkea vain fiilistelimme ihanaa kesäpäivää kulkien kaduilla, puistoissa ja rannoilla.  Poikkesimme sisään kivoihin paikkoihin, kun sellaisia tuli vastaan. Parin vuoden takaiseen listaan voisin lisätä nyt myös pienen ja sympaattisen kauppahalliin, ja Loftet käsityötalon ja sieltä erityisesti Konsulinnan kahvihuoneen.

Ihastelimme Vaasan kauniita vanhoja taloja, mutta löysimme myös kivan uuden ja tyyliltään modernin ravintolan. Vaasassa kesällä retkeilevien kannattaakin listata ylös vielä tämä paikka. Viimeksi jo vinkkasin Faros-ravintolalaivasta ja sen terassista. Nyt sen yhteyteen oli kuukausi sitten avattu tämä aivan uusi rakennus. Ravintolan tyyli oli kivan merellinen ja raikas, samoin lounas, jonka siellä nautimme.

Vaasa on kivan kompakti kesäkaupunki juuri tällaista päiväretkeä ajatellen. Me palasimme Vaasasta virkistyneinä ja kassissa mukana huuliharppu ja Pekka Töpöhäntä tuliaisina pojille, joiden päivä oli mummin ja vaarin kanssa ollut vähintään yhtä kiva kuin meillä.