Lumet sulavat ja se tarkoittaa meillä sitä, että pihaprojekti jatkuu. Te ette ole aiemmin juurikaan päässeet osalliseksi tästä projektista, vaikka olemme asuneet tässä talossa jo yli kaksi vuotta. Kuten kuvistakin näkee, tähänastiset pihatyöt eivät ole olleet mikään kovin esteettinen näky, vaan ihan kirjaimellisesti kädet multaan -osastoa. Olkoon nämä nyt Before -kuvat, koska uskon, että ensi kesänä piha alkaa edetä sellaiseen vaiheeseen, että minulla on näyttää teille myös jotain muutakin kuin kaivinkoneita ja kurakasoja.
Sitä näkee usein vain sen kaiken edessä olevan työn, kun haaveilee lopputuloksesta. Näiden kuvien kautta muistan taas myös miten paljon työtä on jo tehty. Onneksi kaikkein pahin kurakkovaihe on ohitettu. Kaivaessani esiin näitä kuvia tähänastisista pihatöistä, havahduin myös varsinaisen asian ohi siihen, miten meidän esikoinen on näistä kuvista kasvanut. Osa kuvista on jo toissa keväältä.
Ihan ensimmäisenä tehtiin pinnan muodot ja istutettiin nurmikko. Sisääntulon kanssa on myös tehty jo paljon töitä, vaikka se edelleen on kesken. Tehtiin kukkapenkkejä, tukimuuria naapurin aidan viereen, laatoitustöitä jne. Muutama puukin on pihaan istutettu, joista jänikset vain valitettavasti rouskuttelivat kirsikkapuun ennen kuin saimme verkot ympärille. Söpöjä eläimiä, mutta verkkojen läpikin ne pahukset ovat saaneet jyrsittyä joitakin oksia. Minä tietysti jännitän eniten, että miten magnoliapuuni on lopulta selvinnyt talven koettelemuksista.
Viime kesänä vauvalta pihatöiden tekeminen oli hankalaa, kun kaikki puuha piti aina yrittää ajoittaa päikkäriaikaan. Aitaa maalattiin joku kerta miehen kanssa kesäyönäkin. Se oli oikeastaan tosi hauskaa. Nyt 1,5 -vuotias touhuaa onneksi kuitenkin jo ulkona lapion kanssa. Elättelemme siis toivoa, että tänä kesänä puutarhapuuhia saisi tehtyä myös yhdessä poikien kanssa. Toki kesällä lomailemmekin, mutta kun miehellä on ensi kesänä isyyslomia, niin pitkästä lomasta riittää toivottavasti monenlaiseen.
To do -listalla vilisee asioita. Terassilla on lasitustöitä, pionien istuttamisesta haaveilin jo viime kesänä, mutta muut asiat jyräsivät ohi. Vajan rakentamisella ei ole kiire, mutta joskus sekin toteutetaan, kallioseinämään rajautuvalle takapihalle meillä on mielessä jotain vähän japanilaishenkistä, laatoitustöitä olisi vielä ja kasveja pitäisi istuttaa lisää jne...
Olen aika hyvin jo oppinut hyväksymään, että tämä projekti ei ole mikään kertarysäytys. Konkreettinen tekeminen on palkitsevaa, kasvun odottaminen ja luonnon ehdoilla meneminen taas kärsivällisyyttä kasvattavaa. Puutarhapuuhastelu on yhtä aikaa konkreettista ja jopa filosofista.
Ainakin näin keväällä puutarhapuuhiin riittää intoa, joten eiköhän näiden before-otosten jatkoksi ole nyt sitten luvassa myös after-kuvia. Toki suunnitelmia valotan teille myös lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!