Palaan vielä toisenkin postauksen verran Kristiinankaupungin mökkiviikonloppuun. Tällä kertaa vain enemmän sisustussilmälasit päässäni. Parin vuoden takaisen käyntimme jälkeen alamökki oli nimittäin kokenut remontin. Mökki oli jo silloin ensimmäisellä kerralla tunnelmallinen, mutta nyt se todella pääsi oikeuksiinsa. Olisi synti olla jakamatta tätä kesämökin sisustusinspiraatiota teillekin, joten onneksi sain mökin omistajilta luvan päästää teidätkin kurkistamaan tähän merelliseen kesähuoneeseen. Kiitos!
Olkihatut seinällä oli minusta niin sympaattinen näky. Ystäväni on löytänyt ne kirpputoreilta, ja koonnut ne kokoelmaksi seinälle. Miksipä tätä ideaa ei siis voisi toteuttaa myös kotiin tuomaan kesäfiilistä. Joka tapauksessa tähän ympäristöön nuo kesähatut ainakin istuvat täydellisesti.
Ystäväni vanhemmat ovat tehneet valtavan työn koko mökin ymäristössä. Aikoinaan paikka on ollut kuulemma valtava ryteikkö, jota nykyisin on vaikea uskoa. Vuosi sitten keväällä tämän huoneen remontissa huone oli esimerkiksi saanut uuden raikkaan valkoisen lankkulattian, ja seiniä oli eristetty. Ystäväni ja hänen äitinsä taitavalla sisustussilmällä merihenkisyys oli toteutettu tyylikkäästi ja silti rennosti. Merituulessa liehuvat valkoiset verhot ja kaikki kauniit luonnonmateriaalit tekivät huoneesta kutsuvan. Mukana sisustuksessa on jotain uutta, itse tehtyä, ja löytöjä niin kirppareilta kuin mökin kätköistä. Esimerkiksi seinällä oleva naulakko oli löytynyt käyttämättömänä mökiltä ja maalaamisen jälkeen se sai uuden elämän, kun se löysi juuri sopivan paikan oven vierestä.
Sisustus on ilmava, ja silti silmä löytää sieltä täältä pieniä kauniita yksityiskohtia. Välillä mökkiremonteissa saattaa käydä niin, että uudistetaan vähän liikaa, ja tilasta katoaa alkuperäinen henki. Koska olen nähnyt myös lähtötilanteen, niin voin kertoa, että tässä huoneessa alkuperäinen vanha tunnelma on säilynyt.
Sitten joskus kun talvi tuntuu loputtomalta, minulla on nyt sen varalle suunnitelma: Suljen silmäni ja kuvittelen itseni tähän huoneeseen istumaan korituoliin, katselemaan ikkunasta merelle, ja muistelen miten merituuli kevyesti lennättää verhoja.
Sitten joskus kun talvi tuntuu loputtomalta, minulla on nyt sen varalle suunnitelma: Suljen silmäni ja kuvittelen itseni tähän huoneeseen istumaan korituoliin, katselemaan ikkunasta merelle, ja muistelen miten merituuli kevyesti lennättää verhoja.
Ai että miten ihania yksityiskohtia. Tykkään miten vaaleanruskean sävyt kulkevat eri materiaaleina siellä sun täällä. :)
VastaaPoistaNo eikös olekin. Yksityiskohdat luovat tässäkin tapauksessa kokonaisuuden. :)
Poista