Joulukuun viidettä jo viedään, ja vasta neljäs luukku joulukalenterista aukeaa, hups!
Vähän jo mietin, että onko tämä joulukalenterin pitäminen tänä vuonna liian haasteellista, kun nyt on niin paljon kaikkea meneillään.
Pikkumiehelle on puskenut uusia hampaita, mikä tietysti on tarkoittanut unettomia öitä koko perheelle. Flunssapirulainenkin meihin iski. Onneksi vastapainoksi talon suunnittelu on kovassa vauhdissa, koska haluaisimme päästä heti keväällä aloittamaan rakentamisen. Meillä oli myös vieraita tällä viikolla. Viidestä kummilapsestamme pienin oli meillä äitinsä kanssa yökylässä.
Jouluihminen kun olen, niin haluan kaikesta hulinasta huolimatta ehdottomasti fiilistellä myös joulua. Ihan vielä en siis tämän joulukalenterin kanssa luovuta.
Ruuhkavuosia eletään, kai se täytyy nyt myöntää. Minulla on periaate, että tässä elämässä kauniita asioita ei pidä väheksyä. Tällä samalla logiikalla rehasin Turkin matkalta pussillisen kanelitankoja, ihan vain koristeeksi. Arkisista asioista voidaan ihan sujuvasti siirtyä kanelitankoihin kulhossa, eikö niin?
Tänä iltana aukeaa nyt sitten kaksi luukkua. Ei kai yksi joulukalenteri niin vakava asia ole. Sitä paitsi tämä kompensoi hyvin sen, että lapsena (ja vähän isompanakin) tuli popsittua suklaat joulukalenterista etukäteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!