En tiedä mikä minua on viime aikoina niin kovasti vetänyt luontoon. Luontoinnostuksen ansiosta suuntasimme ystävien kanssa sunnuntaina Nuuksioon. Jollain tavalla Nuuksio on kyllä hieman koominenkin paikka, kun sinne me kaikki kaupunkilaiset tai kaupunkilaistuneet suuntaamme, kun luontokaipuu iskee. Erämaavaellusten sijaan itselleni sopii kuitenkin oikein hyvin, että voin helposti pistäytyä metsään turistien ja farkkujengin sekaan, älykännykkä turvanani. ;)
Sää oli mitä parhain, kun ei satanut, mutta ilma oli sumuinen ja kostea. Höyryävä kaakao ja nuotiossa paistettu makkara, nam! Missään ei ruoka maistu yhtä hyvältä kuin ulkona retkellä. Ennen kaikkea sielu tuli ravittua, kun silmään osui jatkuvasti mitä kauniimpia luonnon taideteoksia. Sammaleen peittämä metsä näytti kaikessa vihreydessään satumaiselta. Suurimman ilon retkestä otti silti irti luontoon vapautettu sisutuskoiramme, joka riemuissaan poikkesi pitkospuilta jokaiseen kurakkoon minkä löysi.
Sää oli mitä parhain, kun ei satanut, mutta ilma oli sumuinen ja kostea. Höyryävä kaakao ja nuotiossa paistettu makkara, nam! Missään ei ruoka maistu yhtä hyvältä kuin ulkona retkellä. Ennen kaikkea sielu tuli ravittua, kun silmään osui jatkuvasti mitä kauniimpia luonnon taideteoksia. Sammaleen peittämä metsä näytti kaikessa vihreydessään satumaiselta. Suurimman ilon retkestä otti silti irti luontoon vapautettu sisutuskoiramme, joka riemuissaan poikkesi pitkospuilta jokaiseen kurakkoon minkä löysi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!