Joulukalenteri: 19-24

lauantai 24. joulukuuta 2016


Ja niin on tultu jouluaattoon, ja on aika päättää joulukalenteri viimeisellä kollaasilla.

19. ja 22.
Aloitin lahjojen paketoinnin mielestäni ihan ajoissa, mutta jäihän se taas aika viime tippaan. Mustavalkoiset paketit tuli tänäkin vuonna. Ajattelin ensin käyttää paketeissakin eukalyptuksen oksia ja muutenkin noudattaa inspraationa luontoa, ja sitoa paketit juuttinauhalla. Mitä vielä, pitäähän sitä vähän glitteriä joulussa olla. ;) Koska glitternauha itsessään on niin kimaltavaa, niin päätin, että mitään pitkiä kiharanauhoja en siitä sentään tee. Kaksipuolista teippiä käyttäen teinkin paketteihin pienet sirot enemmän muodossaan pysyvät rusetit.

20.
Tämän joulupallon ja sen kaverit saimme aikoinaan miehen siskolta lahjaksi. Hän oli Dymolla kirjoittanut jokaiseen palloon joulun toivotuksen eri kielellä. Näissä palloissa on jotenkin paljon tunnearvoa. Ne tuovat mieleen niin lahjan antajan kuin muistoja matkoilta maailmalle.

21.
Virpi Mikkonen ja Riikka Kantinkoski ovat tehneet kerrassaan ihanan joulukirjan, jossa on hyvää tekeviä joulureseptejä ja joulufiilistelyä niin askarrellen kuin kotia jouluun sisustaen. Tätä kaunista kirjaa olen selaillut monesti tässä joulukuun aikana, ja niin tein myös 21.12. ja hyräilin itsekseni: "Kolme yötä jouluun on..."

23.
Olen aina aiemmin tehnyt itse joulukortit. Tänä vuonna päädyin kuvakortteihin ilman askartelua. Askartelu on kyllä kivaa, mutta kaikkea ei nyt vain noilta kahdelta pieneltä ehdi. Kahden pyjamasankarin kuvaamisessa oli aikamoinen show. Onnistuneimmat otokset taisin saada kuitenkin siinä kohtaa, kun pikkuveli nukahti suloisesti isoveljen syliin. Se sopi hyvin pyjama- ja höyhenteemaankin.

24.
Joulukuusi, siitä se joulutunnelma tulee. Kuusi laitettiin meille tänä vuonna  sisään viikkoa ennen joulua. Meillähän on ollut perinne hakea lapsuudenkotiini ja veljen perheen kotiin kuusi metsästä isäni kanssa. Tätä perinnettä on toteutettu siitä asti, kun olen ollut 1-vuotias. Nyt kun olemmekin aattona täällä, tuo perinne katkeaa. Vaikka perinteetkin ovat itselleni tärkeitä, ei niihin pidä suhtautua liian vakavasti. Voi olla, että jonain toisena vuonna tuohon perinteeseen palataan. Jotkut perinteet jäävät ja toisaalta tulee myös uusia. Varsinkin nyt, kun omat lapset ovat pieniä, on kiva luoda myös niitä uusia. Kuusen tuoksu on aina ihana, oli se kuusi sitten itse metsästä tai kuusikauppiaalta haettu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!