Trendipohdintoja

Sisustuspodi palasi torstaina lomalta ja uusi jakso liittyen trendeihin on nyt kuunneltavissa:
8. Sisustustrendit
Meillä oli Giseldan kanssa joululomalla pienet sisustuspodin kehityspäivät ja päätimme, että sisustuspodi julkaistaan jatkossa aina kahden viikon välein. Aikatauluissamme jää näin enemmän aikaa ideoida ja perehtyä aiheisiin.
Tämän viikon aiheen kanssa sovimme Giseldan kanssa niin, että tutkimme molemmat trendejä tahoillamme ja tuomme sitten molemmat poimintojamme ja ajatuksiamme keskusteluun.
Giselda on meistä se trendipositiivisempi, kun minä taas lämpenen trendeille hitaammin. Giselda nappaa trendejä osaksi ajatonta sisustustaan ihailtavan luonnollisesti. Minä taas olen ehkä kriittisempi, mutta kiinnostunut trendeistä ja innostuin nimenomaan trendien analysoimisesta. Keskustelussamme nostamme esiin yksittäisiä konkreettisia trendejä ja mitä olemme niistä mieltä, mutta ennen kaikkea keskustelemme trendeistä osana ajan suurempia ilmiöitä. Uudessa kahdeksannessa jaksossa kuulet, mikä trendeissä ja niitä ympäröivässä keskustelussa ärsyttää, ja mikä puolestaan innostaa.

Yksi puolen tunnin jakso on aina sen verran lyhyt, että jatkan vielä trendipohdintojani.
Kuten sisustuspodin jaksossakin huomioin, trendimaailmassa vallitsee tällä hetkellä varsin salliva ilmapiiri. Omissakin trendi-innostuksissani näkyy monia suuntia, jotka sulassa sovussa luovat ainakin itselleni ihan selkeän kokonaisuuden. Poimin yksittäisistä trendeistä minua sykähdyttäviä ja tyyliini sopivia elementtejä kuten mattamustaa, kromia, luonnonmateriaaleja... Otan vaikutteita myös omalta tuntuvista pinnalla olevista tyyleistä. Pohdin myös kodin kerroksia. Kodin sisustuksen ei ole tarkoitus mennä uusiksi joka sesonki, vaan tunnelmaa voi muuttaa pienillä asioilla. Ajan ja tyylien kerrokset saavat näkyä ja se on myös trendikästä.
Tavallaan koen kerroksellisuuden haastellisemmaksi uudessa talossa kuin vanhoissa, joissa aiemmin olemme asuneet. Vanhoissa taloissa kun kerrokset ovat jo vuosikymmenien tai jopa satojen saatossa syntyneet ja ovat kuin itsestään olemassa. Uusi talo on enemmän vallitsevaa ajankuvaa, vaikka miten suunnittelussa olisi otettu huomioon myös ajattomuus. Jonkin vanhan tuominen sisustukseen on trendikästä, ja jotain vanhaa haluaisin kokeilla tuoda nykyiseen päälinjoiltaan moderniin kotiimmekin. Äitini luokse varastoon olen aikoinaan tuupannut antiikkiprojektin jos toisenkin odottamaan oikeaa aikaa. Alkaa tuntua, että nyt voisi olla oikea hetki kaivaa esiin eräs tuoliprojekti.

Tyylillisesti Art Deco-trendi kolahtaa minuun eniten. Jo mielikuvien osalta siinä on paljon sellaista, mikä osuu ja uppoaa minuun; 20-luku, New York, jazz... Ihan niin runsasta ja ylellistä tyyliä en osaisi
meillä nähdä kuin millaisena Art Deco yleensä käsitetään, mutta selkeiden ja minimalististen linjojen rinnalle jotain Art Deco mausteita meillä näen (jo ennestäänkin). Omaa kotia ajatellen Art decossa viehättää minua arvatenkin mustavalkoisuus, tummuus ja myös rytmikkäät kuviot. Minähän en ole yleisesti mikään kuvioiden suuri ystävä, mutta joissakin yksityiskohdissa ne toimivat. Pienempi poika turmeli Apollo-tyynyni nyppimällä siitä tupsut kulmista, ja jotain likaakin siihen oli tullut, mutta aion huoltaa sen ja ottaa taas esille, koska siinä on juuri sitä tyyliä, jota tavoittelen.

Trendilistauksissa oli myös paljon sellaisia asioita joista ajattelin heti: "NO NO! Ei nyt, eikä koskaan omaan kotiin." Mikään ei ole kuitenkaan ehdotonta, sillä vaikka se ei toimisi minulla, voin jopa ihailla sitä toisessa yhteydessä ja onpa käynyt niinkin, että olen joskus joutunut perumaan sanani. Sehän tässä vapauttavaa onkin, mieltään on onneksi lupa muuttaa, ja on ihana innostua jostain uudesta tai löytää joku vanha juttu takaisin. Listoissa oli myös asioita kuten tumma puu,
 ja pyöreät muodot, joista tavallaan pidän, mutta (hitaasti lämpenevä, kun näille jutuille olen) en vielä ihan tiedä, löytävätkö ne meidän kodin sisustukseen vai ihastelenko niitä vain kuvissa ja muiden sisustuksissa. Trendeistä ja kauniista asioista voi onneksi nauttia myös, vaikka niitä ei omaan kotiinsa toisikaan.
Mitä ajatuksia trendit teissä herättävät näin vuoden alussa?

Syksyn 5 inspiroivaa

Välillä tuntuu, että olisi niin monta pientä juttua, joista haluaisin teille täällä blogissa kirjoittaa tai vinkata. Usein ne ovat inspiraation lähteitä ja visuaalista fiilistelyä, joita olisi kiva jakaa teidän kanssa. Koska nuo asiat ovat siis aika pieniä, eivät ne ehkä erillisinä ole ihan oman postauksen arvoisia. Ajattelinkin aina silloin tällöin nostaa ja listata rennosti minua kulloinkin inspiroivia pieniä asioita.
Ehkä jotkut teistä blogini pitkäaikaisista seuraajista muistavatkin, kun jaoin aikoinaan täällä blogissa aina kuukauden kollaasin vähän samalla ajatuksella. Tuo kollaasi jäi oikeastaan siitä syystä, että käytin siinä silloin lainakuvia, ja se oli ongelmallista joidenkin kuvien oikeuksien kanssa.
Ajattelin nyt siis elvyttää samantyyppisen sarjan, mutta vain omilla kuvillani, ja kollaasin sijaan listana. Tässä sarjassa nostan siis esiin asioita, jotka jollain tavalla inspiroivat minua. Ne voivat liittyä sisustamiseen, tyyliin ja kauneuteen, kulttuuriin tai melkein mihin vain. Tämä ei varsinaisesti siis ole trendikatsaus, mutta se voi toki sisältää yleisestikin pinnalla olevia asioita.
Tässä siis tämän syksyn inspiroivat:

1.
Modernin klassinen sisustuskirjavinkki: Joseph Dirand Interior

Modernin klassisesta tyylistä ei ole aina ihan helppoa löytää inspiraatiota. Tilasin itselleni Joseph Dirandin kirjan, josta olen haaveillut jo pitkään. Olen lukenut joskus Giseldan vinkin tästä kirjasta, ja kun hänen luonaan tässä joku kerta pääsin selailemaan kirjaa ihan konkreettisesti, päätin että se todellakin on hankkimisen arvoinen.
Sisustukset ovat juuri ihailemaani tyyliä, yhdistelmä modernia ja klassista. Joseph Dirandin sisustukset ovat kauniita ja tyylikkäitä. Piensisustusideoita tästä kirjasta ei juurikaan löydy, mutta arkkitehtoniset miljööt ovat henkeäsalpaavan upeita ja erityismaininnan arvoisia. Eikä se tietenkään pahaksi ole, että kirja itsessään on kaunis ja siksi täydellinen coffee tabel book. Tässä siis modernin klassinen kirjavinkki!
***

2.
Tuoksukynttilöitä ja huonetuoksuja

Kynttiläaika on taas pimeiden iltojen myötä parhaimmillaan. Tuoksukynttilöistä suosikkejani ovat jo vuosia olleet Diptyque, Byredo ja Jo Malone, ja olen niitä hankkinut matkoilta. Myönnän, että uuden tuoksukynttilän hankkiminen on ollut aina aika seremoniallinen tapahtuma, kun fiilistelen tuoksuja liikkeessä ja teen valintaa. Elämykseen kuuluu kauniit pakkaukset ja silkkipapereiden kahina.
Näitä suosikkejani saa nykyisin kaikkia myös Suomesta. Diptyqueta saa vain Lahdesta, mutta Helsingin keskustan Stocmann on saanut valikoimiinsa kesän ja syksyn aikana ensin Byredon, ja nyt vähän aikaa sitten myös Jo Malonen. Byredo oli kaikessa hiljaisuudessa ilmestynyt sinne ilman sen suurempaa numeroa, ja huomasin sen joskus kesällä. Tästä tietysti ilahduin, koska Byredon Pulp on ollut tuoksuni jo neljä vuotta. Pulp ei ole merkin suosituin tuoksu, joten en usko, että jokainen kaupungilla vastaan tuleva tuoksuu edelleenkään samalle kuin minä. Pullo on kyllä loppumassa, ja harkitsen vakavasti, että pystyisinko luopua tuoksu-uskollisuudestani ja kokeilla jotain uutta. Jo Malone voisi olla ainakin pienen pullon kokeilun arvoinen.
Jo Malonen rantautumisesta Helsinkiin taisin olla vielä enemmän innoissani kuin Byredosta. Vaikka olen käytettäväksi kynttiläni hankkinut, niin jostain syystä olen erityisesti hillonnut ainokaista Jo Malonen kynttilääni. Jo Malonen osastolla kävinkin heti, kun se avattiin ja tulin kotiin kassissa uusi tuoksukynttilä.
Sain osastolla hyvää palvelua, mutta pienen kritiikin annan siitä, että jäin ilman laatikkoa, johon kynttilä kuuluisi pakata. Jo Malonen juttu kun nimenomaan on kauniisti pakatut tuotteet. Kuulemma jopa nettikaupan pakkaajat on koulutettu paketoimaan tuotteet tietyllä tavalla, mutta minä jäin ilman laatikkoa. Niitä ei ilmeisesti ollut toimituksessa vielä tullut tarpeeksi, mutta tekisi mieli mennä nyt jälkikäteen vaatimaan laatikkoni. Pikku juttu sinänsä, mutta minulle myös Jo Malonen kauniit laatikot ovat sisustusesineitä itsessään. Käsittääkseni edelleen myös lentokentältä löytyy Jo Malone, ja siellä aion piipahtaa kun lähdemme Omaniin.
Vielä yksi tuoksuvinkki, nimittäin Helge Kodu. Koska kesällä vähemmän tuli poltettua kynttilöitä ja kaipasin kuitenkin kotiin tuoksua, hankin Tallinnasta tuliaiseksi itselleni tuon suihkutettavan huonetuoksun. Siivouksen jälkeen viimeinen silaus tulee siitä, kun suihkaisen tätä hieman huoneisiin. Jälleen kerran pisteet myös kauniista tyylikkäästä pakkauksesta. Tämän kohdalla taitaa olla niin, että sitä ei saa Suomesta, mutta ihana tuliainen Tallinnasta. Korjatkaa ihmeessa, jos tiedätte, että näitä saisi myös Suomesta.
***

3.
Heinävillitys

Heinät on nyt viime viikkoina olleet mun lempi"kukkia". Niissä on syksyinen ilme ja ne kestävät maljakossa vielä kuivuttuaankin. Paspas-heinät taitaa olla se kuumin heinävillitys, ja löytyy meiltä niitäkin, mutta erityisesti olen nyt kuitenkin ihastunut näihin burgundinpunaisiin hentoihin heiniin. Ruskan väreistä sytynkin joka vuosi eniten viininpunaiselle, ja saatan lisätä sitä ripauksen kodin ja pukeutumisen harmoniseen väripalettiini. Tuo toinen oksa oli muuten ihan eri näköinen tuoreena. Kuivuessaan se pöllähti tuollaiseksi ihanan pörhöksi ja utuiseksi.
***

4.
Lämpimiä ja pehmeitä vaatteita

Lämpimän kesän jälkeen oli ihana, kun sai ottaa esiin neuleet ja farkut. Suosin talvella eniten kashmirneuleita ja 100% villaa. Tänä syksynä päivitin neulevarastoani harmaalla lyhyellä rennon mallisella villatakilla. Vaikka kyseinen villatakki ei ole kashmiria, niin se on erityisen pehmeää villaa. Vielä etsinnässä olisi muhkea over size -mallinen villapaita harmaana tai toupen sävyisenä. Minulla on olemassa lista täydellisestä klassisesta ja monikäyttöisestä vaatekokoelmasta, ja kun joku etsimäni vaate tulee vastaan täydellisenä versiona ja erityisen hyvässä hintalaatusuhteessa, ruksaan sen listaltani. Teen monesti vaatehankintojani aleista ja yhä enemmän myös secon hand -löytöjä.
Tänä syksynä ruksasin 40% alella listaltani myös kohdan kevytuntuvatakki. Tai oikeastaan se takki ei ole untuvaa, vaan Italialaisen Save the duck -merkin ekologisempi versio. Kuten nimikin kertoo, takki ei siis ole untuvaa, vaan sitä jäljittelevää synteettistä materiaalia, joka lyö ominaisuuksiltaan untuvan. Veden pitävänä ja kevyenä se on ollut todella monikäyttöinen.
***

5.
Mattapintaiset kynnet

Jostain syystä innostun aina syksyllä kynsilakoista. Tavallisesti suosin väritöntä kynsilakkaa tai ranskalaista manikyyriä, Isadoran nail whitener on ehdoton ikisuosikkini. Syksyllä haluan värillistä lakkaa; nuden sävyjä tai viininpunaista. Tänä syksynä olen innostunut kynsissä mattalakasta. En oikeastaan lue mitään kauneusjuttuja ja löydän kauneustuotteeni aina joko ystävien suosituksesta tai hyvän palvelun kautta. Olen luullut, että mattaisen efektin voi saada kynsiin vain kynsistudiossa, mutta melkein sattumalta bongasin Lumenen valikoimista mattalakan ja päätin kokeilla. Näitä on varmasti olemassa muitakin, mutta minulla on nyt ollut käytössä Lumenen GE Kynsilakka Matt Top Coat. Jos joku muu on yhtä pihalla kuin minäkin näiden mattalakkojen kanssa, niin sitä voi siis laittaa minkä tahansa värillisen kynsilakan päälle ja lakka tekee pinnasta muutamassa sekunnissa kuivuttuaan mattapintaisen. Itse en ole vielä kokeillut, mutta moderni ranskalainen manikyyri esimerkiksi syntyisi laittamalla mattalakka vain kynnen päähän. Vanhat jo laatikoista löytyvät kynsilakkasävyt näyttävät ihan erilaiselta mattaisena ja pinta tuntuu kuin sametilta. Ehkäpä tuon pehmeän ilmeen takia tämä mattalakka tuntuukin niin syksyiseltä.
***

Tämä ensimmäinen listaus oli nyt tällainen syysfiilistely, ennen kuin karkaan Omanin aurinkoon ja helteeseen.

Olen sisustaja, mutta millainen sellainen?

Kävin tässä yhtenä helteisenä alkusyksyn iltana IKEA:n kuvaston lanseeraustilaisuudessa. Oli mielenkiintoista kuulla mitä asioita IKEA nostaa tällä hetkellä sisustustrendeiksi. Toki puhuttiin syvistä sävyistä ja yksittäisistä tuotteistakin, mutta eniten olin hyvilläni siitä, että olin aistivinani, että pehmeämmät ja kestävemmät arvot saavat sisutuksessa arvostusta myös ihan trendien tasolla. Jos kuulee mainittavan sellaisia asioita kuin jokaisen oma tyyli ja persoonallisuus, inspiraatio menneiltä vuosikymmeniltä ja kerrostumat, käsin tehty, trendien kierto on hidastunut ja vielä sloganin Jos sinulla on koti, olet sisustaja, ollaan minusta matkalla oikeaan suuntaan kohti aitoa ja egologista sisustamista, pois elitismistä tai ajattelemattomasta trendien perässä juoksemisesta. Toivottavasti tämä suuntaus olisi ihan pysyvä ja kehittyisi edelleen.

Etukäteen meiltä bloggaajilta, toimittajilta ja muilta vaikuttajilta oli pyydetty vastauksia kyselyyn liittyen jokaisen omaan sisustustyylin. Täytyy myöntää, että minä en ehtinyt vastat tuohon kyselyyn, mutta luin kyllä kysymykset ja jäin niitä pohtimaan. Kun Laura Homevialaura -blogissaan haastoi muutaman nimetyn bloggaajan, ja yleisesti meitä muitakin, vastaamaan näihin kysymyksiin, päätin tarttua niihin itsekin uudelleen ja kirjata nyt vastaukseni tänne blogiin myös teidän luettavaksi. Olen toki sisustustyylistäni kirjoittanut teille aiemminkin, mutta nämä kysymykset johdattelivat ainakin minut ajattelemaan asiaa hieman syvemmin, ehkä jopa enemmän sisustuskäyttäytymistäni kuin tyyliäni. Tällä kertaa siis vähän syvempää pohdintaa siitä, miten minä sisustan ja mikä siihen vaikuttaa.

Mitä kotisi tyyli kertoo sinusta?

Minä olen aika tunteikas fiilistelijä, ja siksi sisutamisessa kodin tunnelma on minulle se tärkein asia.
Modernin klassisessa tyylissäni yhdistyy kaksi melkeinpä vastakkaista tyyliä, ja vähän samanlainen olen itsekin monessa mielessä. Äkkiseltään voisi ajatella, että kotini tyyli on yllättävän seesteinen siihen nähden millainen persoona olen. Herskyvä luonteeni, taideammatti, ja kaikki muut luovat työni voisivat streotypisesti viitata ehkä enemmänkin johonkin boheemiin ja värikkääseen tyyliin. Olen kuitenkin jo aikoja sitten vapauttanut itseni tästä kankeasta ajattelutavasta. Ammattissanikin teatteriopettajana (ja muissakin töissäni) voin toteuttaa sekä luovaa että pedanttista puoltani. Tyylissäni olen myös vähän kaksijakoinen, isoissa linjoissa pidän selkeydestä ja linjakuudesta, mutta yksityiskohdissa klassisista piirteistä. Olen herkkä impulsseille ja siksi en kaipaa ympärilleni paljoa ärsykkeitä esimerkiksi värien suhteen, vaan nautin kodin harmoniasta. Hifistelen omassa kodissani mieluummin hillityn ja harmoonisen sävykarttani kanssa. Olen vähän sellainen vanhasielu ja ehkä siksi lämpenen tyylikkyydelle ja eleganteille yksityiskohdille. Nautin uppoutua asioihin, tutkimaan, oppimaan, keskustelemaan ja analysoimaan.

Mikä on kotisi persoonallisin sisustusesine?

Periaattessa voisin vastata tähän, että joku miehen tekemistä huonekaluista, joku minun tekemä taulu, tärkeät valokuvat...,  mutta voinko vastata tähän, että meidän talo? Sovitaan, että meidän talo on nyt iso sisutusesine. Kun suunnittelimme taloa ensin itse, ja sitten vielä arkkitehdin kanssa, juuri meidän tarpeisiin ja mieltymyksiin sopivaksi, ei ole toista samanlaista. Kun tyylini perustuu moderniin selkeään linjakkuuteen ja toisaalta klassiseen ajattomuuteen, en edes yritä keksiä pyörää uudelleen. Ajaton tyylikkyys on aina muotia. En siis tavoittele persoonallisuudella erikoisuutta. Esineiden persoonallisuus ei ole minusta niiden erikoisuudessa, vaan niiden tarinassa, merkityksessä ja kontektissa. Persoonallisuus voi olla, mutta ei tarvitse olla outoa. Minusta on mielenkiintoisempaa on se, miten joku aikaa kestävä esine muuntuu yhä uudelleen erilaisten ihmisten koteihin. Sama juttu kuin vaatteissa, joku joka osaa kantaa vaatteensa hyvin ja on persoonallinen sielultaa saa vaatteen kuin vaatteen näyttämään upealta, juuri hänen tyyliseltään. Savikippo on savikippo yhdelle, mutta tärkeä muistoja ja merkityksiä täynnä oleva esine toiselle. Yksittäiset esineet ovat toki tärkeitä, mutta kodissa kokonaisuus on se, mikä minusta luo kotiin persoonallisuuden.

Onko kotonasi joku sinulle tärkeä esine, jota et ole esitellyt julkisesti, miksi?

Ensinnäkin vaikka minulla on sisustusblogi, jaan mieluummin kodin tunnelmia ja inspiraatiota, kuin esittelen jokaista esinettä mikä meillä on. Toki on niinkin, että kun on vuosia pitänyt sisustusaiheista blogia (einkä halua lähteä siihen, että hankkisin krääsää vain siksi, että blogissa olisi jotain uutta esiteltävää), niin luultavasti kaikki minun tärkeät esineet ovat täällä vähintäänkin vilahtaneet. Voi siis olla, että kaapeissa on minulle tärkeitä esineitä, kuten kuvia ja vaikkapa koruja, mutta en mitenkään erityisesti ole jättänyt niitäkään esineitä näyttämättä.

Miten sisustustrendit ja muiden mielipiteet vaikuttavat sisustusvalintoihisi?

Koska seuraan sisustusalaa ja sen trendejä, olen tietenkin myös vaikutteiden alainen. Tyylini perustuu kuitenkin ajattomuuteen, joten väitän olevani immuunimpi aika monille nopeasti ohi meneville villityksille. Oma tyylini on niin vahva, että poimin trendeistä niitä, jotka sopivat minulle. Sisustus toki elää, mutta kun kokonaisuus on pääpiirteiltään muodostunut, on muutokset pieniä, tai isot pitkän suunnittelun jälkeen toteutettuja. Sisustamiseni on suurimmalta osalta kevyttä olemassa olevien esineiden asettelua. Mietin hankinnoissani sitä, mikä kestää aikaa esteetisesti, tyylillisesti ja laadullisesti, ja miten muuneltava se on.
Perheenjäsenten mielipide on tietysti merkittävä asia meidän yhteisessä kodissa. Onneksi meillä on miehen kanssa samalainen maku, joten vääntöä sisutsusasioista tulee hyvin harvoin. Lapset taas innostuvat vielä vain lähinnä majan rakentamisesta ja oman huoneensa jutuista. Isompi toki kommentoi aika usein kodin tunnelmaa kivaksi, kun on vaikkapa siivottu tai tehty jotain muuta kodin  sisustusmuutosta.
Seuraan sisustusvaikuttajista säännöllisimmin niitä, joiden kanssa tyylit ja/tai usein myös ajatusmaailmat kohtaavat. Saan tietysti heiltä inspiraatiota ja ideoita, mutta edes kenellekkään heistä en suostuisi antamaan sisustusvastuuta kodistani. Nautin sisustamisesta niin paljon, että haluan ajatella ja tehdä sen itse. 

Oleko jättänyt jotain ostamatta, koska se ei ole vallitsevien trendien mukainen tai ei sovi Insta-feediin?

Jos aidosti pidän jostain, ja se minusta kuuluu kotiini, on aivan sama onko se trendikäs vai ei. Ehkä himpun verran asia on enemmänkin niin päin, että jos tuote on valtavassa huudossa, mietin tarkemmin onko se silti myös minulle juuri oikea tuote. Mietin voisinko löytää jonkun vielä enemmän omaan kotiini sopivamman vaihtoehdon, joka ei olisi ihan niin nähty. Toisaalta, kun on itsekin vaikuttaja, on myös luomassa trendejä. Hetken persoonallinen löytösi voikin olla pian trendi. Yleisesti jaan mielelläni inspiraatiota ja vinkkejä, se kuuluu bloggaamiseen. En siis tavoittele erikoisuutta erikoisuuden vuoksi. Se on ihan yhtä hölmöä kuin seurata jokaista trendiä, miettimättä onko se ollenkaan oma juttu.

Oletko hankkinut jotain kotiisi vain siksi, että koet sen sopivan imagoosi tai miellyttävän muita?

En ole. En ole rakentanut tietoisesti imagoa, vaan etsinyt ja löytänyt tyylin josta sytyn. Olen siis tyylilleni uskollinen, mutta en imagosyistä, vaan siksi, että olen löytänyt sellaisen tyylin, josta pidän. Jos haluaisin muuttaa tyyliäni, niin muuttukoon sitten imago sen mukana. Blogi on ollut minulle merkittävä asia oman tyylin löytymisessä. Kun kertoo teille muille tyylistään, sanoittaa sitä myös itselleen. Ei tyylikään ole silti mikään täysin staattinen asia, aika muuttuu, ja itse muuttuu mukana. Asumiseen vaikuttaa paljon eri elämäntilanteet. On myös inhimillistä, että joskus tyylissään ottaa harha-askeleen tai haluaa ihan tietoisesti vähän koetela sen rajoja. Inspiraatiokuvat, eli käytännössä pinterest, on itselleni työkalu inspiroitua, mutta myös analysoida tyyliäni. Sen sijaan että hankkisin kaiken mistä innostun, tallennan sen kuvana. Suuresta määrästä kuvia pystyy näkemään toistuvia yksityiskohtia, ja rakentuvia kokonaisuuksia. Olen aika analyyttinen ja haluan olla tietoinen päätöksistäni. En keksi syytä miksi tekisin hankintoja, joista en itse pidä.

Koetko paineita ostaa pieniä tai isoja kodin sisustusta päivittäviä tuotteita - olipa ne sitten tuoreita kukkia tai samettisohva, jotta saisit kauniita kuvia?

Koska tuotan työkseni visuaalista materiaalia ihmisten inspiraatioksi, tietenkin stailaan kuviani ja siksi teen myös pieniä stailauksiin liittyviä hankintoja, kuten kukkia. Teksisin sisustushankintoja kuitenkin muutenkin. Sisustus luo kodin tunnelmaa, joka on minulle tärkeää. Kertakäyttökrääsän kanssa olen opetellut olemaan varovainen, ja yritän miettiä myös ekologisuuden kannalta, mitä sellaista esineistöä minulta jo löytyy, jolla saisin hakemaani tunnelmaa ja voisi sitä kautta sopia myös kuvauuksiin. Some-maailma voi houkutella turhaan shoppailuun. Toki kotiin tehdään hankintoja, mutta en halua olla kannustamassa sellaiseen käyttäytymiseen, jossa sisustaminen olisi vain uuden ja uuden hankkimista, ilman harkintaa. Varsinkin kodin isot hankinnat me tehdään miehen kanssa yhdessä ajatuksella.

Mitä asioita kotisi sisustuksessa rajaat pois kuvista?

Kuvaan sellaisia asioita, joista itse innostun, ja joista uskon teidän lukijoiden saavan sisustus- ja muuta visuaalista inspiraatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että aikalailla kaikki kodin nurkat taitaa olla blogissa nähty. Keskeneräiset projektit harvemmin näkyvät kuvissani, koska en yleensä syty noista vaiheista visuaalisessa mielessä. Moodboardeja olen kyllä rakennellut ja kertonut suunnitelmista. En kodin sisustuksessa rajaa pois mitään, mutta esteettisyyden vuoksi aina vähän siivoilen tai vähintäänkin järjestelen, kun ryhdyn kuvaamaan. Usein käy myös niin pain, että siivousten jälkeen innostun kuvaamaan.

Tässä minun ajatuksiani näihin kysymyksiin, mutta olisipa mielenkiintoista kuulla myös teidän sisutustyylistä ja sisustuskäyttäytymisestä. Mitä te vastaisitte näihin kysymyksiin tai millaisia ajatuksia ne herätti?

Svenskt Tenn: Pop up ja haavelista

Yksi sisustusliike, jossa Tukholmassa käydessä aina piipahdan on ikoninen Svenskt Tenn, ja listasinkin sen myös  Tukholman sisustusliiketärpit-listalle viime syksynä. Svenskt Tenn on saatu nyt Suomeen pop upin muodossa Stocmannille. Osaston avaamisen jälkeen sain pari päivää pidäteltyä, ja sitten jo löysin itseni sieltä ihastelemasta. 

Svenskt Tennille tunnusomainen runsas tyyli ihastuttaa minuakin omassa ympäristössään, vaikka en tuota tyyliä omaan harmoniseen kotiini toteutakaan. Jos yhtään seuraa Ruotsalaisia sisutuslehtiä tai asunnonvälitysfirmoja, niin ei voi olla bongaamatta Svenskt Tennin huonekaluja ja esineitä erilaisissa sisustuksissa, myös hillitymmissä. Onhan Svenskt Tenn ruotsalaisille vähän sama juttu kuin Marimekko tai Artek meille.



Vaikka Ruotsalaisen ikonin tyyli ei yleisesti kohtaa omaani, niin Svenskt Tenn -haavelistani on siihen nähden (ehkä jopa yllättävän) pitkä. Ennen kaikkea heidän sisustus- ja pienesineet ovat ne, joista löytyy omia suosikkejani; maljakoita, kynttilänjalkoja, ja astioita esimerkiksi. Nettikauppa toimittaa myös Suomeen, mutta omat ostokseni olen tehnyt Tukholman liikkeestä, joka on muuten ollut samassa osoitteessa jo vuodesta 1927. 

Ykkösenä haavelistallani on vuosia ollut messinkinen Knot of friendship -kynttelikkö, jonka Josef Frank on suunnitellut rauhan ja ystävyyden symboliksi jo 30-luvun lopulla. Vaikka olen unelmakynttelikköäni pyöritellyt käsissäni monesti Tukholmassa ja nyt Helsingissäkin, niin edelleen tyydyin vain ihastelemaan sitä. Joku kerta varmasti kuitenkin toteutan haaveeni.

Messinkiä päätyi silti Pop upista ostoskassiini, kun ostin Erika Pekkarin suunnittelemaan ruukkusarjaan kuuluvan ovaalin messinkilautasen. Ajatukseni on, että voin hankkia sen päälle myöhemmin myös sarjan ruukkuja. Syy miksi en aloittanut ruukuista vaan lautasesta on se, että näen tälle tarjottimelle myös muita käyttötarkoituksia. Suunnittelin heti siihen kokoelman tuoksukynttilöitäni talvella ja pieniä maljakoita kesällä, tai yhdistelmä molempia. Tykkään käyttää sisustusasetelmisssa tarjottimia, koska alustan päällä pienet esineet muodostavat kauniin kokonaisuuden, eivätkä näytä seilaavan isolla pinnalla.

Kuvissa näkyvä Tokyo -maljakko/lyhty on myös Tukholman tuliainen Svenskt Tenniltä viime syksynä. Tokyo on Carina Seth Anderssonin suunnittelema, ehkä teillekin tuttu, ruotsalainen klassikko. Anderssonin ajaton maljakkomuotoilu saattaa suomalaisille olla silti vieläkin tutumpi Marimekolta. Itse hankin juuri äitienpäivälahjaksi mummalle ja mummille molemmille Marimekolta vaaleanpunaisen flower-maljakon, joka esimerkiksi on myös hänen suunnittelema.
Tokyo toimii siis lyhtynä, kun alaosa on suunniteltu lämpökynttilälle juuri sopivaksi. Jo pelkästään maljakkona se on todella monikäyttöinen. Pienen suuaukon ansiosta yksittäinen kukka tai oksa näyttää siinä kauniilta, mutta tajusin vasta tässä vähän aikaa sitten kokeilla siihen myös kimppua. Yllätyin miten hyvin siihen mahtuu myös monta kukkaa.
Tokyo-maljakkoa en enää Svenskt Tennin valikoimista löytänyt, mutta pienellä googlaamisella löysin muita ruotsalaisia nettikauppoja, josta sitä tällä hetkellä saa. Pop upissakaan ei siis juuri tätä ollut, mutta sen sijaan muita pieniä maljakkoja kyllä. Mietinkin, että tälle maljakolle voisinkin ryhtyä keräämään seuraa, ja koota pienten maljakkojen sarjan.
Kesällä ajattelin piipahtaa myös Svenst Tenn aiheisissa näyttelyissä, joten kesäsuunnitelmiin on merkitty Hanasaaren kulttuurikeskus ja Didrichsenin taidemuseo.

KYLÄSSÄ: Parhaan ystäväni koti

Kylässä -sarja jatkuu nyt parhaan ystäväni ja hänen perheensä kauniilla skandinaavisella kodilla.

 Tämä on myös yksi tämän syksyn stailauskohteistani. 
Tämä kohde oli tietysti erityisen kiva tehdä, koska oli kyse itselleni niin tutusta kodista ja sen asukkaat rakkaita. Ystävieni koti on niin tyylikäs jo valmiiksi, että minä pääsin helpolla. Silti ihan sormet syyhysi päästä tekemään vielä se viimeinen silaus näitä kuvia varten.

Stailaustyö on muuten tuntunut todella luontevalta. Alunperin ajattelin, että kokeillaan nyt miltä työ tuntuu, ja asettuuko se yhteen tämänhetkisen elämäntilanteen kanssa. Nopeasti kävi selväksi, että eihän tämä taida jäädä vain kokeiluksi. Blogipostausten tekeminenhän on hyvin samantyyppistä, ja olen kokenut, että olen stailaamisessa ihan elementissäni. Omaa kotia kun sisustaa sillä omalla tyylillään, niin on ollut todella kiinnostavaa ja hauskaa vaihtelua tehdä stailauksia erityylisiin koteihin ja erilaisiin kohteisiin. Aina uuden kohteen saadessani ideat lähtevät heti liikeelle ja olen aivan innoissani.

Tämän ystävieni kodin tunnistaa ennen kaikkea kirjoista ja LP-levyistä. Ne ovat kulkeneet asukkaiden mukana kodista toiseen. Kirjat ovat kaunis ja persoonallinen sisustuselementti, kenelläkään ei ole ihan samanlaista kokoelmaa. Ystäväni on aina ollut ahkera lukemaan, kun taas itse en muka koskaan ehdi lukea kirjoja loppuun ja lainaankin usein Andy Warholia "I never read I just look at pictures." Ei siis mikään yllätys, että kun kysyn heidän kodin lempiesinettä, vastaus on String-kirjahylly. 

 Lapsena asuimme vierekkäisissä samanlaisissa taloissa, ajoimme samanlaisilla pyörillä ja välillä pukeuduimmekin samanlaisiin vaateisiin. Opiskelut veivät erikaupunkeihin, minut Helsinkiin hänet Turkuun.  Kun molempien sukulaiset asuvat kaukana, tuntuu jotenkin erityisen tärkeältä, että asumme nykyisin molemmat Espoossa. Turku on tämän kodin asukkaille edelleen tärkeä kaupunki. Pieniä viitteitä Turkuun voi bongata sieltä täältä.

Ystäväni muistelee miten hän ensimmäisessä omassa kodissaan sisusti unikkokuosilla ja sisustusväri oli punainen. Hän on tyytyvainen, että siitä on menty rauhallisempaan suuntaa.

Nykyisin ystäväni sisustusfilosofia on: "vähemmän on enemmän". Persoonallisuuskin saa toki näkyä, mutta ystäväni ei tykkää liiasta tavarasta, ja sitä on nytkin heillä kuulemma ihan liikaa. Halu eroon turhasta tavarasta on hänellä ennen kaikkea liitoksissa käytännöllisyyteen. On helpompi siivota ja pitää järjestystä yllä, kun on vähemmän tavaraa. Moderni, skandinaavinen tyyli with a twist on sisustusihanne, johon hän pyrkii.

Asukkaille itselleen lempi paikka heidän kodissaan on makuuhuone. Se on heille rauhoittumisen paikka; paikka lukea ja vaikka joogata. Korkea, avara ja valoisa tila onkin upea. Ikkunasta voi nähdä lähellä olevan meren. Kaikkein parasta asukkaiden mielestä heidän kodissaan on juuri sijainti meren ja luonnon lähellä.

Asunto koki laajan remontin silloin, kun perhe osti sen. Uusi valkoinen keittiö raikasti koko asuntoa. Kivaa kontrastia syntyy, kun valkoisen keittiön ruokailutilassa on käytetty mustaa. Minusta yksi kauneimmista asioista tässä asunnossa on mosaiikkiparketti, joka remontissa valkolakattiin.

Myös kylpyhuone, sauna ja vessa kokivat remontin. Niissä jatkuu nyt sama selkeä tyyli kuin muuallakin kodissa. Materiaali- ja värivalinnoissa on luotettu valkoisen ja vaalean puun liittoon. 

Lasten leikit ovat tietysti tässäkin kodissa usein alakerrassa, keittiössä ja olohuoneessa, siellä missä aikaa eniten vietetään. Perheen prinsessan, minun kummityttöni iloinen huone löytyy yläkerrasta vanhempien makuuhuonetta vastapäätä. Kummityttöni itsemaalaamaa taidetta löytyy seinältä ja rakkaat puput tuolilta. Tämä neiti on tarkka siitä mitä suostuu päälleen pukemaan, joten täytyyhän asuille ja pienelle pörröiselle käsilaukulle olla naulakko. Pikkuveljen sänky on vielä äidin ja isän huoneessa, mutta ehkä pikkuvelikin saa seuraavassa kodissa oman huoneen. 

Kuvat

Ystäväni vanhemmilla on joitakin vuosia sitten valmistunut moderni talo meren rannalla. Kun kysyn asumisen haaveista ystäväni kertoo haaveilevansa samantyyppisestä talosta. Siellä käyneenä ymmärrän täysin. Olisi joskus ihana esitellä sekin koti teille, nimittäin suuret ikkunat merelle ja rauhallinen tunnelma on melko mykistävä. 

Ystäväni tunnustautuu ehdottomasti kotikissaksi. Hän sanoo: "Koti on paras paikka. Turva. Siellä on hyvät tyypit."