Tallinnan tuliaiset

Tallinnan matkalta toin muutaman tuliaisen. 

Olen niin monesti täällä tunnustanut rakkauteni tuoksukynttilöihin ja tuoksuihin, joten ei kai ole suuri yllätys, että pyhiinvaelluskohteeni Tallinnassa oli  Creme de la creme -parfymeria. Valikoimissa oli vaikka mitä ihania tuoksuja ja tuoksusarjoja, joita meiltä Suomesta ei saa. Heiltä löytyi esimerkiksi Byredoa, jonka parfymi ja kynttilä ovat vilahdelleet myös täällä ja täällä. (Tai nyt täytyy sivuhuomautuksena korjata/kertoa, että Byredoa itse asiassa saa kyllä nykyisin myös Suomesta Petit St Louis -liikkeestä Lahdesta. Pienen reissun Lahteen voisi tehdä joskus ihan jo vain tuon muutenkin lupaavan oloisen putiikin takia.)
Cream de la cream -parfymeriassa minulla oli tällä kertaa kuitenkin mielessäni Diptyquen kynttilät. Mukaani lähti ihana kynttilä Ambre -tuoksulla. Toivoin, että tämä lievittäisi vähän ikuista Pariisi-ikävääni, mutta taisi käydä päin vastoin. Pariisifiilistä tallinnalaisittain liikkeessä kyllä oli. Kynttiläni pakattiin silkkipapereihin, joihin suihkaistiin testaamaani tuoksua, ja pussiin sujautettiin vielä tuoksunäyte. Pikkujuttuja jotka kuitenkin saavat esteetikon huokaamaan ääneen. Palvelu liikkeessä oli ystävällistä ja huolellista. 

Toisen täsmäiskun tein Massimo Duttille, jonne aina matkoillani suuntaan, koska sitä ei Suomessa ole. Massimo Dutti on siis Zaran kanssa samaa konsernia, joten sitä onkin kuvailtu Zaran isosiskoksi. Kuvaus sopii hyvin, sillä vaatteiden tyyli on klassisempi ja materiaalit laadukkaampia, tämä näkyy hieman myös hintalapussa. Esimerkiksi Milanon Massimo Duttin näyteikkunat eivät jääneet yhtään luksus merkkien varjoon, vaikka hinnat ovat niihin nähden varsin pienet. Tykkään MD:n ajattomasta tyylistään, jossa kuitenkin on myös moderniutta.  Olen esimerkiksi hankkinut silkki-cashmer neuleita, ja asusteita (klik). Virossa Massimo Duttin liike on nyt ollut vuoden, kun siihen asti lähin liike on löytynyt Tukholmasta. Valitettavasti kaikki me Massimo Duttia Suomeen odottavat joudumme edelleen elämään ilman. Toisaalta, kun MD:lle ei joka päivä pääse, niin siinä säilyy oma hohtonsa. Olisin löytänyt tälläkin kertaa vaikka mitä, mutta päädyin kuitenkin lopulta vain yhteen varsin simppeliin t-paitaan. Kankaan joukkoon on ommeltu ihan ohutta hopealankaa, niin että pinta kevyesti kimaltelee. Ei liian bling bling, mutta jotain juttua perusvaatteeseen kuitenkin.
Telliskivestä Art home -sisutusliikkeestä mukaani lähti tuo kuvissa näkyvä tekstitaulu. Telliskivessä piipahdin myös luonnonkosmetiikkaa myyvässä liikkeessä. Jotain paikallistakin oli kiva tuoda, joten matkaani lähti sieltä Virolaisia tuotteita; Joik -tuoksukynttilä (kyllä, tuoksukynttilä TAAS :D) ja suihkusaippua, jonka tuoksu on raikkaan sitruunainen ja nimi hyväenteinen. Vai mitä luulette, jos aamusuihkussa vilkaisee tuota kauniin yksinkertaista pakkausta ja saippuoi itsensä "täydelliseen päivään", niin eihän suihkun jälkeen voi kuin olla hyvällä mielellä. 

Villakangastakissa kohti talvea

Toissapäivänä satoi ensilumi Helsinkiin (vaikka sitä ei näissä kuvissa vielä olekaan). Lumi suli, mutta lähipäivien viimasta päätellen talvi on täällä. Kylmyyden suojaksi olen vihdoin saanut pukea päälle uuden talvitakkini. Viime talven kuljin vauvavatsan kanssa mammatakeissa, joten täksi talveksi hankintalistalla oli paremmin istuva villakangastakki. 

Pienen hairahduksenkin ehdin tehdä, ennen kuin tämä takki löytyi. Ehdin nimittäin ostaa takin, jonka malli ei lopulta ollutkaan hyvä, kun sitä oman peilin ääressä peilailin, ja hintakin alkoi mietityttää. Kiikutin sen takin lopulta palautuksena takaisin, ja jatkoin etsimistä. Sitä tuntee itsensä ja makunsa tällä iällä jo niin hyvin, että minulle käy tällaisia hairahduksia harvoin. Onneksi takin sai palauttaa, mutta epäilin että löytyyköhän makuuni hintalaatusuhteeltaan sopivaa takkia ollenkaan. Zarasta tuli kuitenkin vastaan tämä takki, ja huomattavasti kohtuullisemmalla hintalapulla. Huolimatta reilusti edullisemmasta hinnasta, villapitoisuus tässä takissa oli lähes yhtä hyvä kuin olisi ollut kalliimmassakin. Valitettavasti moni villakagastakilta näyttävä on nimittäin ihan jotain muuta kuin oikeaa villaa. Koska vaatteeni useinmiten ovat mustia, harmaita tai valkoisia (ihan niin kuin sisustuskin), tykkään käyttää asusteissa konjakinruskeaa nahkaa. Valitettavan usein käytän myös tuota iän ikuista ponnaria. Tykkään kyllä laittaa hiuksia ja tehdä kampauksia, mutta ponnari tai sykerönuttura nyt vain ovat niin helppoja ja nopeita arki"kampauksia". Hävettää laiskuus hiusten kanssa, mutta antakaa äiti-ihmiselle anteeksi. Täytyy sitä silti vähän yrittää, ja huuliin ja kynsiin on välillä päätynyt punaista. Toki pikkumies sylissä huulipunatkin on äkkiä poskilla (omilla ja/tai vauvan). 

Mukavaa viikonloppua! 

SYYSTYYLI: Harmaan villatakin metsästys ja saapasvinkki

Tiedättekö tunteen, kun saa päähänsä jonkun tarkan mielikuvan siitä mitä etsii. Mitä tarkempi kuva, sitä vaikeampi se on todellisuudessa löytää. Tuon villatakin kanssa kävi juuri niin. Etsinnässä oli villatakki, joka on harmaa, pitkä, laadukasta materiaalia ja sopivan pörröinen (mutta ei niin että kaikki vaatteet ovat irtokarvoissa). Eikä tietenkään haittaisi, jos hankinnasta ei tarvitsisi maksaa itseään kipeäksi. Myönnän, että aika monta kriteeriä, mutta silti kuvittelin, että etsinnässäni on niin perusvaate, että olisi jopa valinnanvaraa.
Lopulta Espritillä tuli vastaan ihanan pehmoisen alpakan villaa sisältävä villatakki. Kaikki muu oli kohdillaan, mutta väri oli tummanharmaa. Liikkeessä sanottiin, että sinisenä löytyy, mutta ei muita värejä. Päätin kuitenkin kurkata vielä nettikaupan, ja siellähän se oli sama villatakki myös vaaleamman harmaana. Hintakin miellytti, koska postikuluja ei tullut, olin juuri saanut -20% alekoodin, ja kanta-asiakasetujakin oli säästynyt muutaman euron edestä.
Villatakki on vähän tuollainen over size -malli, ja se on osoittautunut ihanan lämpimäksi. Tykkään että helma vähän pitenee taakse, ja saa muuten aika jumbon villatakin näyttämään vähän sievemmältä.
Mustat klassiset saappaat ovat muuten hankinta jo parin vuoden takaa, mutta niin kuin kunnon nahkakenkien kuuluu, palvelevat ne edelleen moitteettomasti. Hankin ne Lontoosta DUO kenkäkaupasta, josta löytyy saappaat varmaan jokaisen Tuhkimon jalkaan. He nimittäin mittaavat säären, ja saat valitsemaasi kenkämalliin juuri sinun jalkaasi oikean kokoisen varren. Jos saappaiden perässä ei ihan Lontooseen asti viitsi lähteä, niin heillä on myös nettikauppa. Sivuilla on ohjeet, niin että mitat voi ottaa myös kotona. Tiedän monia naisia, jotka tuskailevat saappaiden varren sopivuuden kanssa. Toisilla sääriosa aina kiristää, ja toisilla napakaksikin tarkoitettu varsi jää liian isoksi. Itselläni on suht´ pieni 37:n numeron kengänkoko, mutta siihen nähden aika paksut pohkeet. Nämä saappaat on ihana pukea. Kun koko on juuri oikea, on kuin sukan vetäisi jalkaan.

BALMUIR tuoksukynttilä ja keittiöpyyhe

Edellisessä postauksessa kerroin rakastavani kynttilöitä, ja kuinkas taas kävikään. Piipahdimme sunnuntaina Design marketissa Kaapelitehtaalla, ja tuoksukynttiläkokoelma kasvoi yhdellä.
 Pyysin tässä joku kerta miestä tuomaan marmorilaatan, kun hän käväisi Bauhaussilla. En siis malttanut odotella pyöreää marmorialustaa äidiltäni (josta myös edellisessä postauksessa kerroin). Itselläni oli mielikuva suorakulmion muotoisesta laatasta, mutta mies toikin neliön. Itse asiassa sehän sopii tuohon olohuoneen nelionmuotoiselle pöydälle paljon paremmin. Keräsin kaikki kynttilät (tai ainakin melkein) marmorin päälle, ja fiilistelin alkavaa syksyä. Innoissani sytytin kaikki kynttilät palamaan, mikä oli kyllä vähän liiottelua. Yksi tuoksu kerrallaan on parempi. Meinasi tuoksuherkällä ihmisellä hajuaisti mennä ihan sekaisin. Tuossa uudessa balmuirin kynttilassä on jotenkin jouluinen tuoksu, joten puhalsin sen vielä sammuksiin, ja säästän sitä lähemmäs joulua. (Sana ´joulu` mainittu ensimmäisen kerran, ja päästiinkö sentään jopa syyskuun puolelle HA HAA!) Balmuirin osastolla olisin voinut viipyä vaikka miten pitkään tunnustelmassa materiaaleja ja ihastelemassa kauniita murrettuja sävyjä. Kynttilän kanssa valitsin silti mukaan vain yhden kauniin tummanharmaan keittiöpyyhkeen (heikkouteni nekin). Tyynyliinat jäivät silti vähän kaivelemaan mieltä, mutta jos ensi viikonloppuna Habitaressa olisi Balmuirin osasto, niin ehkä voisin vielä uudestaana harkita niiden hankkimista. 

Paris-paita

Pariisihulluna en voinut viime viikonloppuna kävellä tämän t-paidan ohi. Pariisin matkalta etsin juuri jotain tällaista simppeliä Paris-paitaa itselleni tuliaisiksi, mutta vastaan tuli vain turistipaitoja tekotimantteineen, yök! Enpä olisi uskonut, että löydänkin "tuliaiseni" Suomesta Lindexiltä.

 Lapsena, kun sain jotain hartaasti toivomaani, minulla oli tapana asetella se niin, että näen sen heti aamulla herättyäni, esim kengät yöpöydälle. :) Teen tätä välillä vieläkin, kun ostos tai lahja on erityisen mieluinen, tai olen siitä kauan haaveillut. Siksi t-paita roikkuu nyt makkarin pariovissa. Ovet oli muuten alunperin tarkoitus kunnostaa, mutta olen niin mieltynyt niiden rosoiseen harmahtavaan lookiin, että ne varmasti jäävät tuollaisiksi. Jopa tuo rempassa tullut maaliroiseke on minusta vain hieno.

Asusteita Italiasta

 

Italialaiset olivat jälleen niin rennontyylikkäitä. Naiset hyppäsivät Vespojensa kyytiin sievästi korkkareissaan ja miehet hyvin istuvissa puvuissaan. Vespaa en matkalaukkuun saanut mahtumaan, mutta yritin imeä itseeni edes hitusen tuota tyylikyyttä ja hankin tällä kertaa asusteita. Käytän aika perusklassisia vaatteita, joten asusteilla on kiva maustaa.
 Tuollaista panamahattua olin etsinyt jo pidempään. Roomassa hattuja myytiin joka kadunkulmassa, eikä helteessä olisi kyllä ilman pärjännytkään. Eikä hinnat päätä huimanneet, maksoinkohan omastani hurjat 5e. Kotona mieskin sovitteli hattuani, ja se istui hyvin myös hänen päähänsä. Täytyy kai antaa lainata, kun oikeastaan miesten mallihan tuo onkin. :) Rannekorun sain lahjaksi äidiltäni, kiitos mamma! Aurinkolasit sujahtivat niin kivasti päähäni, että siihen ne sitten jäivätkin. Kuviin karkasi myös Pariisin tuliaisina tuomani rusettisandaalit.

Italiassa tein suurimman osan löydöistäni Massimo Duttilla; rannekoru, aurinkolasit ja huivi löytyivät kaikki sieltä. Harmi, että Suomesta EI VIELÄKÄÄN löydy tätä liikettä. :( Ehkä hohto säilyy paremmin, kun sinne ei pääse liian usein ja helposti. Ulkomailla Massimo Duttille on kuitenkin aina suunnattava. Pariisistakin tein sieltä alelöytöjä, kun keskellä kesää shoppailin kaksi mustaa chasmirsilkkineuletta.

Värimaailma vaatekaapissani on samansuuntainen kuin kodissakin. Pääasiassa mustaa, valkoista ja harmaata. Joku ehkä sanoisi, että tylsän ja laiskan ihmisen vaatekaappi, ehkä niin; helppo pestä, helppo yhdistellä. Ne muutamat muun väriset jäävät aina pyykkikorin pohjalle yksinäisinä odottamaan samansävyistä seuraa. Sen verran painotuseroa sisustusksen ja vaatekapiin värivalinnoissa on että, yleensä kotiin valkoista ja ylle taas mustaa. Asusteissa tykkään myös konjakinruskeasta. Kalpeakasvona olen nykyään ryhtynyt suosimaan mustan sijasta myös tummansinistä. Kuvan huivikin on sininen, vaikka se kuvissa näyttäääkin melkein mustalta. En minä mustastakaan aio silti luopua. Aina syksyisin riemuitsen, että ihanaa enää ei tarvitse yrittää pukeutua värikkäästi, vaan saan reilusti sonnustustua tummiin sävyihin. 
 

Raitahame

 Kuvat 

Olen aina välillä törmännyt näihin kuviin raitahameesta ja ajatellut että, voi kun tuollainen olisi ihana, varsinkin Pariisiin. :) Saksassa hame tuli yllättäen vastaan, ei tietysti ihan juuri samanlainen, mutta raitahame kuitenkin. Wendyn hameessa raidat taitavat olla nudea ja mustaa, kun omassani taas valkoista ja mustaa. Nappasin samoista kuvista myös idean kapeasta vyöstä yhdistettynä hameeseen. Testailin hameeseeni vyötä nuden värisenä (joka muuten ostos edelliseltä Pariisin matkalta). Vyö on kuvissa kuitenkin vähän valevireessä, sillä vyöni oli liian pitkä ja löysä. Käytin sen eilen kuitenkin nopeasti suutarilla, ja nyt sen saa tarpeeksi kireälle. Konjakin värinen vyö ja kengät oli myös kiva yhdistelmä. Tämä hame päällä aion sitten ensi viikolla keikistellä Eiffel-tornin juurella. ;)
Ihana muotiblogi muuten tämä Wendy`s Lookbook muutenkin, käykäähän vilkaisemassa, jos ei ole jo ennestään tuttu.

Tässä oma raitahameeni. 
Vähän toki ryppyinen suoraan matkalaukusta nostettuna, eikä tällä "mallilla" ole tuollaista vyötäröäkään, mutta ai että tykkään tästä uudesta hameesta silti. ❤❤❤

Saksan Outlet-shoppailut

Kävimme Saksassa MEZINGEN OUTLET CITYssä. Meillä oli vain puolitoista tuntia aikaa shoppailuun, joten olin katsonut etukäteen missä liikkeissä haluan käydä. Tämä oli itse asiassa ihan hyvä systeemi, niin ei tullut tuhlattua liikaa jo tällä ensimmäisellä matkalla. Outlet-kierros nimittäin saattaa olla edessä Pariisissakin. Konjakinvärinen laukkuni on kaivannut kaverikseen kukkaroa ja meikkilaukkua, että pikkutavarat eivät pyörisi laukunpohjalla. Michael Korsilat mukaan lähtikin sitten nämä ihanuudet.

Lenkkareita olen etsinyt koko kevään ja alkukesän, mutta sopivia ei ole löytynyt, kunnes nyt. Treenihousutkin lähtivat Nikelta matkaan, joten nyt kun olen VIHDOIN terve, ei ole enää tekosyitä jättää lenkkejä väliin.

Tämä outlet poikkesi hieman outleteista USA:ssa ja Ranskassa, joissa olen aiemmin käynyt. Niissä liikkeet ovat olleet vieri vieressä ostoskeskuksessa tai outlet kylässä. Tämä outlet city on muodostunut Hugo Bossin outlet-myymälän ympärille, kun muidenkin merkkien outlet-myymälöitä on alannut kerääntymään sen läheisyyteen. Liikkeet ovat osittain hieman etäämmällä toisistaan. Muutamaa kävelyaskelta enempää ei kuitenkaan tarvitse ottaa päästäkseen liikkeestä toiseen. Outletin hinnat olivat noin puolet normaaleista, joten tässähän tuli shoppaillessa oikeastaan vain säästettyä. ;) Jos joku on reissamassa Saksaan kannattaa brandit ja sijainti tsekata OUTLET CITY METZINGEN sivuilta.

 

Terveisiä Saksasta

Täällä on palattu Saksasta kotiin. Hauska matka oli. :) Yksin liikkuessani jaksoin laiskasti rehata kameraa mukana, mutta mennään nyt näin instagramin voimin. 

Ensimmäisen päivän vietin Stutgartissa. Hellettä oli 32 astetta. Toiset inhoavat hellettä, mutta minä rakastan, sillä sen verran harvinaista herkkua se Suomessa on. Nautiskelin kivan ravintolan terassilla lounaan ja kiertelin kauppoja. Ostoksia Stuttgartista en juuri tehnyt.

 

Pari sisustusliikettä löysin. Depot on Saksalainen ketju, jonka liikkeitä siellä löytyy melkein joka kaupungista. Nuo betoniset lautaset/tarjottimet lähtivät mukaan. Toinen päätyy kylppäriin ja toinen saarekkeelle. Habitatinkaan omaa liikettä ei tietääkseni Suomesta löydy, vaikka heidän tuotteitaan saattaa välillä jostain meilläkin bongata. Hypistelin huonetuoksuja ja muita kauniita purkkeja, mutta lopulta ne eivät matkalaukkuun päätyneet.

Ihan hyvä, että Stuttgartissa ei tullut hirveästi shoppailtua, sillä illalla suuntasimme outlet cityyn. Kohtuus shoppailussa kuitenkin säilyi, sillä meillä oli vain puolitoista tuntia aikaa shoppailuun. Muutamia löytöjä ehdin tehdä, mutta niistä postaus myöhemmin.

Seuraavana päivänä olin kylläinen shoppailusta, enkä jaksanut lähteä enää Stuttgartiin. Sen sijaan vietin laiskan päivän Rudersbergin pikkukylässä, tein kävelylenkkejä ihaillen kukkivia pioneja ja ruusuja, kävin lounaalla ja pulahdin hotellin uima-altaaseen. Leppoisa päivä!

Viikonlopuksi suuntasimme ystävien luo pieneen Rennerodin kylään. Sää ei oikein viikonloppuna suosinut, mutta tarkenimme herkutella jätskit ulkona. Kuulemma paikalliset tekevät niin keskellä talveakin. ;) After Eight -jäätelö oli huippuhyvää. Nam! Lauantaina kävimme Kodlenz nimisessä kaupungissa ja sunnuntaina pääsimme mukaan paikallisen päiväkodin kesäjuhliin.

Eilen Frankfurtin lentokentälle ajellessa poikkesimme vielä päiväksi Winnendeniin, jossa yövyimme yhden yön viime Saksan matkallamme. Kaunis kaupunki.

 

Kaiken kaikkiaan oli kiva matka, erityiskiitos S ja M sekä pikku prinsessat vieraanvaraisuudesta. :) Huomenna täytyy paljastaa vielä shoppailulöydöt, mutta nyt pyykinpesuun...