Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ladurée. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ladurée. Näytä kaikki tekstit

Vaalenpunainen hetki

keskiviikko 19. helmikuuta 2014






Olen saanut monelta äiti-ihmiseltä ohjeen nauttia omasta ajasta, ja hemmotella itseäni tässä mammaloman alussa, kun vielä ehdin. No ok, jos kerran käsketään.
Kelpaako vaaleanpunainen teehetki macarons -leivosten kera? Melkein kuin Laduréella...  Nam! Totuushan on, että macaronit näyttävät (ja jopa maistuvat) vielä paremmilta, kun ne asettelee Pariisista tuotuun rasiaan. Maistelkaa te muutkin esteetikot silmillänne, niin voin tuntea itseni samalla edes jotenkin hyödylliseksi. Varoitus: Tämä jokakeväinen pastelliväri-innostus saattaa olla tarttuvaa.
Antaisikohan tuon kauniin Cream Pink -sävyn karata kotiinsa?

Pariisi: Pique-nique Montmartrella

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Vaikka poikkesin eilisessä postauksessa oman pihan puutarhajuhliin, Ranskan matkalta ihania hetkiä ja kuvia tuli talletettua paljon, ja joitakin niistä haluan vielä teidän kanssa jakaa, ja niin nytkin... 










 
Etukäteen olimme huolissamme Ranskan matkan sääennusteista, mutta varsinkin Pariisissa säät suosivat. Hyvä niin, sillä olimme suunnitelleet, että ainakin muutamalla Pariisin kauneimmalla paikalla olisi ihana laittaa pystyyn pikku "pique nique". Montmartren kukkulalle suunnatessa tehtiinkin ensin kierros Champs Elyséen kautta, koska täydelliset piknik eväät saisi tietysti Laduréen legendaarisesta kahvilasta. Valitettavasti Suomessa macarons -leivokset eivät ole aina täysin vastanneet suloista ulkonäköään, enkä siksi odottanut liikoja näiltäkään. Ennen kaikkea halusin käydä itse kahvilassa, koska se jäi viimeksi väliin. Nyt en enää ihmettele miksi näiden Laduréen pikkuleivosten valmistus ja maine on kiirinyt, sillä ne olivat kyllä TODELLA hyviä. Rapsakka pinta ja sisältä ihanan pehmeitä. Makuvalikoimaa oli melkein liikaa. Jonottaessa (kyllä, sielläkin täytyi jonottaa) sai onneksi käteensä listan eri mauista, ja valintojen tekemiseen oli hetki aikaa. Omaksi suosikiksi listalta nousi vanilja. Nam! Rasia oli tyhjänäkin niin kaunis, että pakkasin sen mukaan, ja nyt se muistuttaa matkasta keittiön saarekkeella. Matkalla kukkulalle mukaan napattiin vielä samppanjapullo, ja mikäs oli istuskellessa Sacre coeurtin portailla, ihastella katutaiteilijoiden esityksiä ja silmien eteen avautuvaa maisemaa.