Joulukalenteri 2014: Joulukuun hetket

Kokosin vielä joulukuun hetket yhteen.
Mukavaa Tapaninpäivää!

JOULUKALENTERI 24/24: Rauhallista joulua!

Kuva lasikuistilta valikoitui jouluaaton kuvaksi itseoikeutetusti, sillä joulunjälkeen on sitten aika sulkea lopullisesti kuistin ovi perässään.
 Blogi tietysti jatkaa, mutta missä muodossa. Olen pohtinut blogin nimeä, koska juuri lasikuistin mukaanhan tämä blogi on nimetty. Kuisteja on tietysti monenlaisia, mutta veikkaan, että näin hienoa kuistia ei tule edes uuteen taloon. Päätin silti, että ainakin toistaiseksi nimi pysyy, ja blogi seuraa elämää ihan niin kuin tähänkin asti. Sisustuspainotteisuus säilyy edelleen, koska sisustamista nyt ihan varmasti riittää ensin vuokrakodin, ja jossain vaiheessa sitten myös talon suhteen.
Vuoden viimeisille päiville on luvassa vielä jonkinlaisia koosteita, ja sitten onkin aika ryhtyä sisustamaan uutta kotia. Ennen kaikkea sitä...
 RAUHALLISTA JOULUA!

JOULUKALENTERI 23/24: Vauvan ensimmäinen sana

Oli tarkoitus löpistä teille jotain ihan muuta, mutta en voi olla kertomatta miten ihanan joululahjan sain. Pikkumies oppi eilen illalla sanomaan 'äiti'. ❤️ "Ti-ti-ti": hän on tapaillut jo jonkin aikaa, mutta nyt siihen tuli myös alku mukaan. Ensin en uskonut korviani, vaan katselin miehen ja oman äitini ilmeitä, että kuulitteko te saman kuin minä, ja sain vastaukseksi yhtä yllättyneet ilmeet. Varmistukseksi poika vielä sanoi uudelleen tuon ihka ensimmäisen sanansa: "äi-ti". Herkistyin niin, että kyynelhän siinä tuli. Tänäänkin sanan on saanut kuulla muutaman kerran. Mikään ei voi kuulostaa niin suloiselta, kuin tuollaisen pienen ensisana, ja minä äitinä olen tietysti aivan otettu erityisesti siitä, että sana tarkoittaa minua.
Huomenna onkin sitten aatto, ja tämän vuoden joulukalenterista aukeaa viimeinen luukku, mutta nyt tunnelmallista aatonaattoiltaa!

JOULUKALENTERI 22/24: Jouluinen kranssi

Täällä Pohjanmaalla pikkumiehen mummin ja vaarin ovella on todella kaunis kranssi ottamassa jouluvieraita vastaan. Mummi kertoi löytäneensä sen paikallisista myyjäisistä, ja että se on tehty lehtikuusen oksista. Ihanan yksinkertainen ja punaisen rusetin kanssa jotenkin niin jouluisen juhlava. Vihreä kranssi sopii hyvin koristamaan ovea vaikka koko talven. Jos myyjäiset eivät olisi jo ohi, olisin hyvin voinut hankkia tällaisen meidänkin uuden kodin oveen. Täytyy pitää silmät auki, jos vastaavantyyppisiä tulisi vastaan vielä jossain.

JOULUKALENTERI 21/24: Panda kuusimetsässä

Lumi käväisi joku aika sitten Helsingissäkin, mutta vasta oikeastaan tänään poika pääsi ensimmäisen kerran nauttimaan lumisesta talvisäästä täällä Pohjanmaalla. Sää oli täydellinen pikkumiehen ensimmäiselle kuusenhakureissulle. Kuusenhakuperinne on niitä asioita, joista olen aina ajatellut, että sen haluan siirtää omallekin lapselle, kun minulla on sellainen. Olen itse ollut vajaan vuoden ikäinen, kun olen ollut enimmäisen kerran valitsemassa kuusta. Joulu 2014, ja nyt saan jatkaa perinettä oman pojan kanssa.

 Eilen matkalla huomasin onnellisena huokailevani ehkä noin 20 kertaa "Ihanaa, kun täällä on lunta!" Maisema on heti niin jouluinen. Olen hankkinut pandahaalarin pojalle jo heinäkuussa, ja nyt vihdoin se pääsi käyttöön. Mummin ja vaarin luota löytyi kuusenhakureisulle mukaan serkkupoikien vanha juuri sopivan kokoinen pulkka. Pulkkailevan pandan ilme oli ensin hieman vakava, mutta sitten hän innostui niin, että olisi viihtynyt pulkassa varmasti vaikka kuinka pitkään. Kuusi löytyi kuitenkin helposti, joten liian pitkään ei kirpakassa säässä tarvinnut kuusen perässä seikkailla. Huomenna siirrymmekin toiseen mummolaan, ja päästään koristelemaan tänään kaadettu kuusi.

JOULUKALENTERI 20/24: Joulukoristeita pojan huoneessa

Pikkumiehen huoneessa on ollut paperisia honeycomp-koristeita läpi vuoden. Nyt lisäsin joukkoon mukaan kuusen, ja heti tuli jouluisenpi yhdistelmä. Pikkumiehen huone on ollut viimepäivät varsinainen joulupukin paja. Instagramin seuraajat jo näkivätkin miten täyteen meidän reki tuli. Vauvan ja vanhempien tavarat, 9 lapsen lahjat (ja muutama aikuistenkin) täyttivät reen kiitettävästi, kun suuntasimme joulun viettoon. Yleensä lähtiessä miettii, että mitähän jäi, mutta nyt oli olo, että eiköhän näillä todellakin pärjätä.

JOULUKALENTERI 19/24: Itse tehtyä joulumysliä

Joka joulu on kiva antaa lahjaksi jotain itse tehtyä. Joskus olen innostunut kutomaan, niin että koko suku on saanut sukkia ja lapasia lahjaksi. Joskus on tehty sinappia. Kerran jouluttaminen lähti ihan lapasesta, ja meillä oli oikein joululeipomo, kun kokeilimme erilaisten jouluherkkujen tekemistä kinuskista, minttusuklaapalloihin, nekkuihin sun muuhun. Tänä vuonna täytyi jouluhöperönkin ottaa realiteetit huomioon, ja ihan herkkukorilinjalle en tänä vuonna lähtenyt. Päätin kuitenkin kokeilla tehdä joulumysliä. Olisi pitänyt tehdä isompi satsi, sillä tuli kyllä tosi hyvää. Ja mikä ihana jouluinen tuoksu, kun seos paahtui uunissa. Myslin laitoin IKEAn lasipurkkeihin ja kiedoin vielä nauhalla puulusikan kylkeen. 

JOULUKALENTERI 18/24: Joulukortti vuosimallia 2014

Joulukorttipaniikistani huolimatta korviini on kantautunut, että ainakin suurimmaksi osaksi kortit ovat nyt löytäneet perille. Tämän vuoden joulukorteissa luotin simppeliin linjaan, koska varsinainen juttu oli kortin sisällä oleva pikkumiehen kuva. Kuvan ottaminen tuollaisesta vipeltäjästä oli kyllä sen verran haastavaa, että kaikki kunnia lapsia kuvaaville ammattilaisille. Kun olin asetellut jouluvalot taustalle noin kymmenennen kerran, ja poika taas kiilto silmissään lähestyi niitä, meinasin luovuttaa. Yksi onnistunut otos kuitenkin riittää per vuosi. Ehkä uskallan ryhtyä hommaan ensi vuonnakin, vaikka silloin vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää varmasti vielä moninkertaisesti.

JOULUKALENTERI 17/24: Taloja taloja

Kuistin pöydällä on tänäkin jouluna pikkuinen kylällinen taloja.

Olen aina vuosittain hankkinut yhden talon lisää, mutta tänä vuonna pienoismalli on jäänyt hankkimatta, kun huomio on mennyt sen ihan oikean talon hankkimiseen. Edelleen koko taloasia tuntuu välillä epätodelliselta. Hiljalleen asiat kuitenkin muuttuvat todeksi. Valmiista talomalleista ei sellaisenaan löytynyt sitä meidän unelmataloa, joten arkkitehti hahmotteli meille toiveidemme pohjalta ensimmäistä luonnosta talosta. Sen jälkeen olemme pyöritelleet eri pohjapiirustusvaihtoehtoja. Mies on istunut pari iltaa koneella, ja luonnostellut kuvia, että saisimme niiden pohjalta budjettitarjoukset muutamalta talotoimittajalta. Julkisivusta meillä alkaa jo olla aika tarkkakin visio, mutta sen sijaan sisätilojen kanssa onkin vielä pyörittämistä. Suurin kysymysmerkki on kellari, tuleeko sitä, ja jos, niin mitä tiloja sinne tulee. Tänään oli taas tapaaminen yhden talotoimittajan kanssa. Toivottavasti joululomalla meille järjestyy vähän rauhallisempaa suunnitteluaikaa.

JOULUKALENTERI 16/24: Aurinko ja amaryllis

Mahtavaa, kun viime päivinä on aina välillä näkynyt aurinkoa. Ikkunalla kukkiva amaryllis näytti nauttivan valosta, ja oli niin kuvauksellinen, että päätyi poseeraamaan 16. luukun kuvaan. Auringosta huolimatta en ole tyytyväinen tähän joulusäähän. Nyt sitä LUNTA!!! Pakko valita mustavalkoinen kuva, koska eihän se nyt vain käy, että joulukalenterikuva näyttää siltää kuin olisi huhtikuu.

JOULUKALENTERI 15/24: Pikkuinen joulumoppi

Tämän vuoden joulusiivot on kyllä ihan vain perus viikkosiivot. Ensinnäkään en todellakaan aio siivota kaappeja, koska muutossa ne kuitenkin tyhjätään. Toiseksi meillä on nyt jonkin aikaa huidellut pitkin lattioita pikkuinen moppi. Tuolla hassulla joulutontulla on kyllä ryömimisessäkin ihan oma persoonallinen tyylinsä. Valitettavasti kuvasta ei näy, miten jalat sutkuttaa perässä tuhatta ja sataa kuin uintiliikkeitä. Yllättävän kovaa pääsee näköjään noinkin, tyylinsä kullakin. Lattioiden "moppaaminen" kompensoituu kyllä sillä, että syöttötuolin ympäristö on joka aterian jälkeen sen näköinen kuin puurolautanen olisi räjähtänyt. Tässä riittää äidille joulusiivousta tälle vuodelle ihan tarpeeksi.

JOULUKALENTERI 14/24: Jo kolmas adventti

Tänään on saanut sytyttää jo kolmannen adventtikynttilän. Miten tämä joulukuu onkin mennyt niin nopeasti. Meidän perheen (joulu)kalenteri on ollut täynnä tapaamisia ja suunnitelua, ja vielä ensi viikollekin on taloprojektiin liittyviä asioita, ja muuttoon liittyviä järjestelyjä. 

Pääsimme muuten tänään käväisemään uudella väliaikisella asunnolla. Jännitin vähän etukäteen, että vastaisiko nopeassa asuntonäytössä syntynyt muistikuva todellisuutta. Kivalta näytti, ja olenkin ihan fiiliksissä muuttosta. Viihdymme varmasti hyvin tuossa kodissa rakennusprojektin ajan.

Heiluimme uudella asunnolla ahkerasti mittanauhan kanssa. Tämän kodin ostaja osti suuren osan meidän nykyisistä huonekaluista, joten uusia täytyy hankkia. Sen lisäksi, että ratkaisujen täytyy olla sopivia väliaikaiseen kotiin, olemme nyt yrittäneet miettiä sellaisia huonekaluja, joille löytyisi paikka sitten aikanaan myös talosta. Mittailimme myös siksi, että meille jäävät kirjahylly ja vitriinikaappi, jotka eivät taida mitenkään mahtua väliaikaiskotiin, vaikka neliöitä siellä on itse asiassa enemmän kuin tässä nykyisessä. Kahteen kerrokseen jaetuissa tiloissa huoneet ovat kuitenkin pieniä. Täysin emme halua noista miehen tekemistä huonekaluista luopua, koska taloon ne sitten kyllä mahtuvat. Kirjahylly ja kaappi on kai vain varastoitava johonkin, ei vain hajuakaan että mihin. No eiköhän tämäkin asia järjesty ihan niin kuin puuttuvat pyykkikone ja mikro. Vaikka hoidettavia asioita siis riittäisi, niin ihanaa, että väliin tulee joulu. Kun lähdemme jouluksi pois kotoa, ei voi olla hössöttämässä muutolaatikoiden keskellä, ja on pakko rauhoittua joulun viettoon. 

JOULUKALENTERI 13/24: Lahjat pakettiin

Eilinen meni kaupungilla, kun ensin tapasin kahvilla ystäviä, ja sitten olimme miehen ja pojan kanssa jouluostoksilla. Helsinki oli muuten ihanan jouluinen kauniissa jouluvaloissaan.

Illalla otin esiin lahjapaperit ja pistin pystyyn paketointipajan. 

Tällaiselle jouluhimistelijälle paketointikaan ei ole mikä tahansa juttu, vaan mieluiten sitä tehdään joulubiisien soidessa, ja joulukorteissa ja joulupaketeissa on vuosittain oltava sama teema ja tyyli. Tänä vuonna käytin molemmissa lumihiutale leimasinta ja mustavalkoista ohutta nauhaa. Kortit tein valkoisiin korttipohjiin ja niin myös osa lahjoista peittyi saman väriseen paperiin. Halusin kuitenkin vähän vaihtelua lahjapinoon, joten käytin myös erilaisia harmaita papereita, ja pakettikorttien mustasta väristä tuli vähän kontrastia. 

Päätin muuten lopulta, että tänä vuonna meille ei tule kotiin joulukuusta, nyyh. Nyt tarvitsee enää pystyä elämään tämän päätöksensä kanssa. Ihan helppoa se ei ole, koska joulukuusettomana on nyt sitten esimerkiksi se ongelma, että mihin nuo paketoidut lahjat oikein laitetaan, jos ei kuusen alle. Pientä lohtua jouluhullulle tuo se, että meillähän on onneksi isäni kanssa tapana maalla hakea kuusi metsästä. Ihan ilman kuusiperinteitä ei minun ei siis tarvitse sinnitellä. Pikkumieskin pääsee (lue: rehataan) nyt sitten ensimmäisen kerran kuusimetsään.

JOULUKALENTERI 12/24: Perinteinen joulukorttipaniikki

Pakko se on itselleen myöntää, että joulukorttipaniikki taitaa kuulua jouluperinteisiini. 

Aloitan mielestäni korttiprojektin joka vuosi ihan ajoissa, mutta silti lopulta aina säntään postiin viimeisten joukossa. Huvittavinta on, että en vieläkään tunne itseäni tämän asian suhteen, vaan olen vilpittömän yllättynyt siitä, miten taas jätin postittamisen ihan viime tipaan. Välttäisiköhän sitä kiireen, jos nyt jo laittaisi "postita joulukortit" -merkinnän vuoden 2015 kalenteriin kuukautta ennen joulua. Äh mitä turhia, ehtiihän ne kortit taas tänäkin vuonna näinkin perille.

JOULUKALENTERI 11/24: Joulukuusi vai ei?

Olen aina ehdottomasti halunnut joulukuusen myös omaan kotiin, vaikka olemme aina lähteneet viettämään joulua Etelä-Pohjanmaalle. Tänä jouluna harkitsen onko kuusen laittamisessa mitää järkeä, koska heti joulun jälkeen alkaa pakkaaminen ja muutto. Jos kuusta ei laiteta, entä kaikki kauniit joulupallot, jättäisinkö ne vain laatikoihin odottamaan ensi joulua? Joitakin palloja on toki muutenkin esillä, mutta ei se ole sama kuin, että ne pääsisivät kuuseen, mihin kuuluvat. Maalla kuusi haetaan metsästä, ja vasta ihan lähellä aattoa, mutta kotiin olen halunnut sen jo hyvissä ajoin. Viime vuonna kuusi laitettiin itsenäisyyspäiväksi, mutta nyt en ole osannut päättää laitetaanko sitä vai ei. Toisaalta, kyllähän kuusesta ehtisi vielä viikon nauttia, jos sen heti huomenna laittaisi. Siinäpä vasta pulma: Kuusi vai ei?

JOULUKALENTERI 10/24: Joulupallo vauvalle

Halusin vauvalle joulukuuseen oman kuusenkoristeen muistoksi ensimmäisestä joulusta.

Jouluosastoilla oli vaalenpunaisia ja vaaleansinisiä joulupalloja, ja pitelin jo kädessäni "baby`s first christmas" -palloa. Pallo itsessään oli suloinen ja olisi riittänyt, mutta herra tai rouva Pallosuunnittelijalla oli ehkä hieman lähtenyt lapasesta koristelun suhteen. Vaaleansininen pallo amerikkalaistyylisine hörselöineen jäi hyllyyn, kun vastaan tuli Sophie la chirafe -joulupallo. 

Pallon sisällä on tuttu kirahvi minikoossa ja helisevää lunta. Äidin mielestä tosi suloinen ja kerrankin koriste, jolla voi myös vauvan kanssa vähän leikkiä.

JOULUKALENTERI 9/24: Glögihetkiä

Mitä lähemmäksi joulu tulee, sitä tiheämmin tulee nautittua glögiä. Wanhan Porvoon fabriikin glögi on minusta parasta. Se ei ole ihan niin makeaa, eikä liian teollisen makuista, vähän kuin marjamehua.   Glögiä olisi joskus kiva kokeilla keittää itsekin, mutta tänä vuonna siihen ei kyllä ole mitään mahdollisuutta. Glögihetket (ja kaikki muutkin mahdolliset hetket), kun on vähänkään aikaa omille ajatuksille, täällä pyöritellään pohjapiirustuksia. Yhden luonnosehdotuksenkin jo saimme. 

(Niin ja nythän on jo 10. päivän ilta, joten kohta aukeaa se päivän varsinainenkin luukku.)

JOULUKALENTERI 8/24: Lehtikuusenkäpyjä

Joulukuun kahdeksas ja vettä tulee. Ei todellakaan mikään joulusää. Sisällä voi onneksi unohtaa ruman sään ja loihtia talvista tunnelmaa. Olisin halunnut lehtikuusen oksia meidän pihan puusta, mutta maahan ei ollut pudonnut yhtään. Alimmat oksatkin olivat niin korkealla, että en niihin ulottunut, parempi niin, jotta en päässyt repimään puu raukkaa. Tyydyin sitten muutamaan käpyyn, jotka nekin kyllä ovat varsin suloiset.

JOULUKALENTERI 7/24: Piparkakkuja ja herkistelyä

Eilen oli lopulta niin paljon ohjelmaa, että vasta tänään ehdittiin leipoa joulupiparit. 

Meidän viime vuoden joulukalenteri koostui kirjainmuoteista (klik), joilla tänä vuonna saatiin tehdä pojan nimi. Vähän piti kyyneltä pyyhkäistä, kun herkistyin miettimään, miten viime vuonna joulupipareita leivottaessa poseerasin kameralle ison vatsan kanssa, ja nyt tuo pikkutonttukin osallistuu jo hommaan, ihmeellistä! Lämpimäisiä päästiin heti tarjoamaan vieraille, kun ystäviä kävi glögillä.

Taidanpas keittää vielä toiset glögit ja popsia piparin tai pari, niitä nimittäin on nyt pieni vuori tuhottavaksi.

JOULUKALENTERI 6/24: Itsenäisyyspäivän kuviot

Meillä leivottiin aina lapsuudenkodissani joulupiparit itsenäisyyspäivän aikaan. Minä olen jatkanut perinnettä, ja jo vuosia leiponut piparit myös äidilleni. Tänä vuonna hommassa sekaa myös yhdet pikkuiset jauhoiset kädet. Äidillä pitää olla aika tarkka silmä, sillä nyt joudun vahtia sekä miestä että lasta syömästä taikinaa. Taitaa olla parempi laittaa nuo miehet pöydän ääreen leikkimään kaulimella ja muoteilla. Tälle päivälle on muutakin kivaa ohjelmaa. Menen ystävän kanssa käymään Ornamon design joulumyyjäisissä. Myyjäisten jälkeen meitä odottaa heidän luonaan vielä itsenäisyyspäivän juhlallisuudet kolmen ruokalajin muodossa. Illalla sitten sytytettään ikkunaan kaksi kynttilää, ja katsotaan televisiovastaanottimista millaisissa asuissa kutsutut tänä vuonna pressaa kättelevät.

 Juhlavaa itsenäisyyspäivää!