Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ahlstömin ruukki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ahlstömin ruukki. Näytä kaikki tekstit

Kotimaan matkailusalaisuus: Ahlstömin ruukki

lauantai 14. heinäkuuta 2018




Kesäinen Suomi on kutsunut tätä reissaajaa sen verran ahkerasti, että kotona ei ole ehtinyt kuin käydä kääntymässä. Tämä viikko ollaan perheen kanssa mökkeilty ja tehty mökiltä käsin päiväretkiä läheisiin kesäkaupunkeihin. Vuokramökkikokemuksia ja mökkifiilistelyä on siis luvassa, sekä tunnelmia ja pieniä vinkkejä kahteen perinteiseen kesäkohteeseen; Hankoon ja Tammisaareen.
Tuttujen kesäkohteiden lisäksi sitä saattaa kesäreissuillaan päätyä aivan yllättäenkin uskomattomiin paikkoihin. Tarkoitus oli julkaista teille tämä postaus Ahlströmin rukkialueelta jo viikolla, kun olin sen teille lähes valmiiksi kirjoittanut, mutta netti oli mökillä sen verran hidas, että pääsenkin naputtelemaan sen teille vasta nyt kotisohvalta.



Tästä Suomen suurimmasta ruukkialueesta kirjoitin teille jo, kun kerroin missä me asuntomessureissulla bloggariporukalla Porissa majoituimme. "Meidan" talo näkyy muuten ulkoa päin tuossa yläpuolella olevassa kuvassa oikealla.
Asuntomessualueelta on ruukkialueelle vain 15 minuutin ajomatka, joten jos messuille suuntavilta hotelli vielä puuttuu tai haluatte nauttia esimerkiksi lounaan kauniissa miljöössä, kannattaa paikka laittaa muistiin. Tämä upea ruukkialue tuntuu olevan monelle muullekin kuin minulle vielä paljastumaton kotimaanmatkailusalaisuus. Se, että tämä kaunis ruukkialue on säilynyt pienenä salaisuutena johtunee siitä, että alue on edelleen suvun omistuksessa, ja sen sisällä on myös vain suvun yksityiskäytössä olevia rakennuksia. Onneksi ruukkialuetta on kuitenkin kehitetty niin, että nykyisin siitä pääsee nauttimaan myös matkailijana.





Kumpula-talon lisäksi pääsimme kurkistamaan myös muihin hotellin huoneisiin. Yksikään huone ei ole samanlainen, vaan huoneita on monessa eri talossa, eri puolilla aluetta ja ne ovat hyvin eri tyylisiä. Esimerkiksi kaksi melkein identtistä keltaista huvilaa, Villa ett ja Villa two edustavat klassista tyyliä. Näitä taloja on aikanaan ollut neljä, mutta tre on nykyisin muussa omistuksessa ja fyra aikoinaan palanut.





Alvar Aallolla on vahva yhteys Ahlströmeihin. Tunnetuin kohde on Villa Mairea, jonka Aalto suunnitteli Maire ja Harry Gullichsenin kodiksi 1938-39. Villa Maireaan olisi ollut opastus vasta asuntomessupäivänä, mutta onneksi tiedän palaavani, joten siellä vierailen sitten seuraavalla kerralla.




Alvar Aallon kädenjälkeä pääsimme kuitenkin ihastelemaan Vainiola-talossa, jonka Aalto on suunnitellut vuonna 1940. Tämä on ehdoton kohde kaikille Aalto- ja Artek-faneille, sillä talon 8 huonetta on sisustettu alkuperäinen henki säilyttäen Artekin huonekaluilla ja mukana on myös monia huonekalujen uniikkikappaleita. Talon voi myös vuokrata käyttöönsä kokonaan esimerkiksi pieniin juhliin. Carita kirjoitti tarkemmin Vainiolasta blogissaan, joten sieltä löytyy lisää kuvia ja tarinaa tästä talosta ja sen sisustuksesta.




Kun sisustaa ja seuraa sisustamista jatkuvasti, enää harvoin ällistyy tai liikuttuu mistään tilasta niin, että kokemus loksauttaa suun auki. Alueen rakennuksista Havulinna oli sellainen, hyvin vaikuttava kokemus. Havulinnan ovet eivät ole aina ja kaikille avoinna, koska se on edelleen Ahlstömin suvun omassa käytössä, ja sitä vuokrataan vain yrityksille. Kun kuulimme, että pääsemme linnaan, emme oikein tienneet mitä odottaa. Kuten kerroin, emme oikein olleet tajunneet millaiselta kulttuurihistorialliselta alueelta olimme majoituksemme varanneet. Havulinnan edustalla olevasta upeasta tolkuttoman pitkästä pergolasta olisi voinut ehkä jotain päätellä. Ahlstömin suvun yksityisyyden säilymisen vuoksi en saa julkaista kuin tuon ulkokuvan. Vaikka bloggaajana jaan yleensä mielelläni inspiraatiota, täytyy myöntää, että tuosta kokemuksesta tuli ehkä vieläkin merkittävämpi, kun se jäi noiden linnan seinien sisäpuolelle. Siellä me olimme silmät levällään ja vain ihmettelimme.







Kierroksen jälkeen istuimme ravintolan terassille nauttimaan illallista ja sulattelemaan kokemaamme. Katselimme pellon yli Havulinnaa ja koko ruukkialuetta. Siinä me esteetikot koitimme sisäistää mitä olimme saaneetkaan nähdä ja kokea.
Aluetta kiertäessä tuli monta kertaa sellainen olo, että olemmeko me todella Suomessa. Ei meillä Suomessa liikaa ole kartanoita, linnoja ja puutarhoja suihkulähteineen.




Ruukkialueella järjestetään erilaisia kierroksia ja suosittelen ehdottomasti osallistumaan sellaiselle. Me lähdimme vielä illalla ruukin tiluksille jopoilemaan, ja ihastelemaan puiden reunustamia kauniita puistoteitä, jokimaisemaa ja vanhaa upeaa arkkitehtuuria.
TallennaTallenna

"Meidän talo" Ahlströmin ruukilla

perjantai 6. heinäkuuta 2018



Täällä on palattu eilen asuntomessureissulta Porista muistikortti pullollaan kuvia. Me päätettiin  neljän bloggarin kanssa Caritan Char and the city -blogista, Viljan Muotoseikka -blogista ja Sannan Inspired by love -blogista lähteä messuille yhdessä. Koska pressipäivä alkoi jo heti aamulla, ajattelimme, että voisi olla järkevää yöpyä jossain lähettyvillä. Ehkä siellä ruudun toisella puolella jo ihmettelette, että missäs ne asuntomessukuvat sitten oikein ovat. Niitäkin on heti huomenna tulossa, suosikkikohteiden ja poimintojen muodossa. Koska kuitenkin kävi sillä tavalla, että majoituspaikaksi melkeinpä sattumalta valittu Ahlströmin ruukki Noormarkussa muodostuikin meille koko visiitin leuat alas loksauttavaksi kokemukseksi, niin haluan ihan ensin jakaa vähän tunnelmia sieltä. Kerron ruukkialueestakin ja sinne kätkeytyvistä upeista paikoista lisää, mutta nyt kurkataanpas kuitenkin  ihan ensin "meidän taloon".




Nämä kuvat ovat siis Kumpula-nimisestä talosta, jossa me yövyimme, ja joka oli meidän käytössä.
Talo oli vasta kuunnostettu hyvällä maulla ja kokonaisuus niin sympaattinen.
Kuistin kautta taloon kulkeminen tuntui jotenkin tutulta. ;) Oli melkein huvittavaa selailla pöydällä meitä odottavaa Sköna hem -lehteä ja todeta olevamme juuri samanlaisessa idyllissä kuin mitä lehden sivuilta löytyi; seinillä kauniita vanhoja tapetteja, uusi mutta tyyliin sopiva harmaa keittiö, kutsuvat petaukset, herttaisia varjostin valaisimia, pellavaverhoiltuja nojatuoleja ja se eteisen ruutumaalaus lattiassakin. Arvatenkin olimme nopeasti kuin kotonamme, muina kartanonrouvina.







Alakerrassa oli kaksi makuuhuonetta, joissa molemmissa oli kylpyhuoneet. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta ja yhteinen kylpyhuone. Lisäksi talossa oli yhteiset tilat; eteishalli, olohuone ja keittiö. Ilmeisesti yläkerrassakin olisi ollut vielä lisää makuuhuoneita. Kakluunit ovat aikanaan lämittäneet taloa ja niitä oli talossa kolme, yksi vähän yllättäen Sannan ja minun makuuhuoneen kylppärissä.



Talon tunnelma oli niin kaunis ja harmoninen. Me itse sen sijaan emme ehkä olleet ihan niin seesteisiä. Tällä porukalla nauru oli herkässä ja tyynysota nopeasti vauhdissa. Joku ehkä näki insta storiesissa meidän hulvatonta kohellusta, kun saimme jopot alle.
Koko messureissusta jäi leveä hymy kasvoille. Niin kuin Vilja tänään lähetti viestin: "Hyvä fiilis kantaa edelleen!"
Huomenna siis luvassa asuntomessupostaus ja myöhemmin lisää ruukkialueesta.