Joulumieli lapsille ja jokaiselle

"Joulu on lasten juhla", sanotaan. Minä olen ollut aina jouluihminen, ehkä siksi, että olen aina ollut aika lapsenmielinen. En vain ole suostunut luopumaan siitä joulun taiasta, joka helposti katoaa vaikeisiin vuosiin, huoliin, kiireeseen ja aikuisten "tärkeisiin" asioihin. Ymmärrän silti myös hyvin, että voi käydä niin, että joulusta katoaa ilo. Varsinkin jouluun kulutusjuhlana olen itsekin kyllästynyt, vaikka lahjatkin minusta kuuluvat jouluun. Joulu ei ole minulle vain aatto ja joulupäivät, vaan viimeistään marraskuussa alkava ajanjakso, vuoden tunnelmallisin aika, jota ilman en selvittäisi pimeästä vuodenajasta. Me tehdään jouluna lasten kanssa pieniä jouluisia asioita, joista tärkeimpiä ovat yhteiset puuhastelut ja joulun taian luominen.

Tonttuovi tuli meille vasta tänä vuonna ensimmäisen kerran. Minusta ne ovat olleet ihania jo aiemmin, mutta nyt päätin sellaisen pojille toteuttaa. Viime vuonna meillä huristeli aina öisin olohuoneessa miniminitonttujen auto kuusi katolla. Laitoin vain pikkukuusen poikien pikkuauton katolle. Sama auto on nyt tontuille parkissa oven vieressä. Vaikka tykkään näperrellä, niin tämän tonttuoven kanssa menin aika helpon kautta. Löysin sen valmiina, mutta täytyyhän tonttuoven sopia muun kodin tyyliin ;), joten tuunasimme isomman pojan kanssa punaisen oven kalkkimaalilla mustaksi. Tästä ovesta tontut ovat nyt sitten kulkeneet meille ja tuoneet pienet yllätykset kalenteriin. On ihana nähdä miten tällaisilla pienillä jutuilla voi luoda lapsille joulun taikaa.

Joulupiparien leipominen on meillä ollut joka vuotinen perinne, ja niitä on tehty aina itsenäisyyspäivän aikaan samalla piparkakkutaikinan ohjeella kuin lapsuuden kodissani. No tänä vuonna siinä vaiheessa olikin juhlia ja sairastelua, ja päätin, että en takerru orjallisesti toteuttamaan perinnettä tyylillä "näin se on aina tehty ja näin se on pakko tehdä". Pipareita kuitenkin leivottiin, mutta ihan vain kaupan taikinasta. Megalomaanisten piparkakkuvuorien tai upeiden piparkakkutalojen rakentelun sijaan juttu oli tänä vuonna enemmän se, että pojat saavat leipoa. Tästä puuhasta otin samalla tämän vuoden joulukorttikuvatkin, joita nämä tämän postauksen kuvatkin siis ovat. Viime vuoden kuvista teetin myös kirjan, ja ehkä teen niin tämänkin vuoden kuvista.

Joulutapahtumia riittää vaikka miten paljon, ja joulupukin pojat ovat nähneet monessakin paikassa. Monet tapahtumat jäävät silti vain facebookissa tykkäämisen tasolle. Perheen yhteinen jouluinen päivä Helsingissä vietetään kuitenkin vielä tänäkin vuonna. Silloin käydään kauppahallissa tekemässä herkkuhankintoja joulupöytään ja lounaalla Storyssa. Tuomaan markkinoilla hörpitään kuumaa glögiä ja pyöritään legendaarisessa karusellissa. Kahvilla tai tosilla glögeillä käydään kauniisti valaistussa Kappelissa, siitä mennään Stockan jouluikkunaa ihastelemaan ja poiketaan vielä pienesti sisään Herkuun ja jouluostoksille, jos vielä jotain puuttuu.

Kuusen koristelu on aina lapsuuden kodistani saakka ollut minulle tärkeä jouluhetki. Nykyisin omat pienet tontut ovat mukana, ja on miehälläkin tehtävä virallisena joulukuusenvalojen virittelijänä. Suunnittelin, että jouluaamuksi laitan poikien tiipiin kuusen viereen valoineen. Aattoaamuna tiipiissä luetaan sitten joulusatua ja herkutellaan joulupipareilla.

Lapsille ja itsellekin lumi tuo joulun. Ilmankin on monesti pärjätty, mutta onhan se nyt ihan mahtavaa, että tänä vuonna taidetaan saada valkoinen joulu. Lumisessa maisemassa tehdään jouluna kävelylenkkejä ja lumi on vieläpä ollut ihan täydellistä lumiukkojen ja linnojen rakenteluun.

Kun joulua luo ja mahdollistaa omille lapsille, herää toive siitä, että kunpa jouluilo tulisi ihan kaikille, erityisesti lapsille. Pienetkin jouluteot ovat tärkeitä, ja haluan opettaa omille lapsille kiitollisuutta ja toisten ihmisten ja luonnon kunnioitusta. (Jouluna) on monia mahdollisuuksia auttaa heikossa asemassa olevia ja apua tarvitsevia. Pysyvä lahjoitus SOS kummilapselle on pitkäjänteinen tapa auttaa. Lasten kanssa konkreettinen tapa oli viedä paketit samanikäisille pojille Joulupuukeräykseen. Joulupuukeräykseen ei taida enää tänä vuonna ehtiä osallistua, ja olenkin oppinut vuosien aikana, että monien keräysten kanssa on oltava ajoissa, että ne ehtivät tavoittaa avunsaajat. Vieläkin kuitenkin ehtii osallistua esimerkiksi Hyvä joulumieli -keräykseen.

Tänä jouluna toivon, että joulumieli löytäisi mahdollismman monen.