Miniloma Helsingissä: Pieniä vinkkejä ja kesäfiilistelyä

Mulla alkoi tänään kesäloma, tavallaan kolmannen kerran. Ensin loppui varsinaiset teatteriopetukset, viime perjantaina päätyi leiri, ja nyt sitten myös suunnittelutyöt jäivät lomalle. Syksyä voisi aina suunnitella ja valmistella vaikka koko kesän, mutta päätin, että seuraavan kerran vilkaisen suunnitelmien suuntaan sitten elokuussa. Kunnon irtautuminen töistä tekee välillä hyvää. Vaikka alkuviikko on mennyt siis vielä tiukasti töitä tehdessä, niin viime viikonloppuna olimme miehen kanssa jo ihan lomafiiliksissä. Meille mahdollistui kahdenkeskinen viikonloppu, kun äitini ehdotti, että voisi hoitaa lauantain ja sunnuntain ajan poikia. Näitä tilaisuuksia ei turhan usein tule, joten tartuimme heti ehdotukseen ja aloimme miettiä mitä tekisimme.

Helsinki on täynnä ihania paikkoja, se on meille tuttu vanha kotikaupunki, silti aina uudistuva ja lähellä, joten valinta oli helppo. En ottanut järkkärikameraa mukaan kannettavaksi, kun kerrankin oli kädet vapaana, enkä siis etukäteen ajatellut kirjoittavani tätä postaustakaan. Puhelimeen tallentui kuitenkin ihania miniloman tunnelmia, joten vaikka en yleensä julkaise blogissa puhelinräpsyjä, niin olen onneksi vapaa rikkomaan omia sääntöjäni. Moni teistäkin lomailee nimittäin varmasti kesällä Helsingissä, ja meidän (kylläkin tosi fiiliksellä valikoituneiden) kohteiden joukosta tekin voitte napata tästä postauksesta muistiin paikkoja omille Helsinki-listoillenne.

Hotelli

Hotel St. George on odotellut Helsingin hotellit -listani kärjessä, että kunhan tilaisuus tulee, niin se täytyy kokea. Kokemus oli juuri niin kokonaisvaltainen elämys kuin ajattelinkin. Hotellielämän kuuluukin olla arjen yläpuolella, ja tunnelman olla hienostunut, mutta St. George saa erityispisteet siitä, että mikään ei tuntunut yhtään päälle liimatun oloiselta vaan tunnelma on ylellisyyden lisäksi lämminhenkinen ja aito. Jokainen yksityiskohta on ajateltu; tilojen sisustus, taide ja kirjat kutsuvat viihtymään ja nauttimaan.

Ravintola

Lomia olisi ihana suunnitella ja fiilistellä jo etukäteen, mutta tällä kertaa meillä oli molemmilla alla kiireinen työviikko, joten esim. ravintolan varaamiseen havahduimme vasta perjantai-illalla. En olisi edes muistanut Björkin ja Wikbergin uusinta ravintolaa, jos ystävä ei olisi sitä maininnut, vaikka se on ollut testattavien ravintoloiden listalla.

Ventunon ruoka sopi täydellisesti meidän fiilikseen. maisteltavia ja jaettavia annoksia niin kuin ketjun muissa ravintoloissa on totuttu ja itse ruokaa modernia italiaialaista. Ruokaan on haettu vaikutteita Italian eri maakunnista kuin myös italialaisista ravintoloista maailman metropoleista ja sitten vielä hämmennetty omalla modernilla twistillä.

Meille osa juttua oli muistella menneitä Italian matkoja ja haaveilla tulevista.

Kesäfiilistelyä

Kun äitini ehdotti kyseistä viikonloppua ajattelin mielessäni, että ihanaa, mutta vitsit heinäkuu olisi parempi ajankohta, kun sää on kesäkuun alussa lähes varmasti kylmä. Toisin kävi, sää oli aivan täydellinen. Herkuttelun jälkeen kuljimme helteisessä kesäyössä Helsingin katuja Kaivarin rantaa ja Mattolaituria kohden. Takaisin päin palatessa puikkelihdimme toista kautta Tähtitorninmäen kautta ja poikkesimme drinkeillä vielä The Cockin terassilla.

Rentoutumista

Rentoutumista, sitähän tältä minilomalta eniten kaipasimme, enkä ihan heti keksi rentouttavampaa tapaa aloittaa päivä kuin St. Georgen spa. Itse asiassa hipsimme sinne huoneesta kylpytakeissamme ja tossuissamme ihan ensimmäisenä aamulla. Kiitos myöhäisen klo 12 asti tarjoillun aamupalan, jonne ei ollut mitään kiirettä.

Taidetta

Koska kotiin ei ollut vielä kiire, niin leikimme vielä turistia. Taiteen nälkä oli herätelty St. Georgessa ja ajattelimme suunnata Amos Rexiin, jossa emme kumpikaan ole vielä käyneet. Nopeasti tajusimme, että sehän on suljettu uuden näyttelyn alla, joten astelimme sisään Ateneumiin. Sielläkin oli kolmos kerros uuden näyttelyn pystytyksen vuoksi suljettu, mutta teimme silti kierroksen muissa kerroksissa. 

Ateneumissa minua puhutteli teemallisesti eniten äitiys ja taiteilijuus. Taiteilijoiden tekninen taituruus herättä myös hämmästystä, vaikka se ei itselleni ole taiteessa olennaisin asia. Myös Ateneumin arkkitehtuurin äärellä voisi viipyä loputtomiin, sen yksityiskohtia ihastelen.

Meidän lapsetkin viihtyvät museokirroksilla, vaikka se on heidän kanssa tietysti erilaista, joten eiköhän taidemuseokierros tehdä heidänkin kanssa kesän aikana, kun

Amos rexissä Ars fennica 2019 aukeaa 19.6.2019 ja

Ateneumissa Hiljainen kauneus -näyttely 14.6.2019.

Kaupunkiflaneerausta

Kaupunkiflaneeraukseen kuului piipahduksia pariin liikeeseen, myöhäinen lounas Pizzeria Via Tribunalissa (Italian keittiöstä ei selvästikään saatu tarpeeksi edellisenä iltana), ja jälkkärijätskit ja kahvit nautittiin vielä Espan puistossa. Livejazzin soidessa, käsi miehen kädessä, laitoin silmät hetkeksi kiinni. Sielu ja keho ravittuna, onnellisena tuli olo, että miniloma on tehnyt tehtävänsä ja on hyvä aika palata kotiin. Kotona odottikin kaksi pientä, kilpaa heidän viikonlopun kuulumisia kertovaa kesämiestä ja mumma vastapaistetun raparperipiirakan kanssa.

Uskon, että me tehdään perheenkin kanssa vielä useita kesäretkiä Helsinkiin tänä kesänä, ja viime vuosien tapaan aion toteuttaa taas myös ihan oman minä ja Helsinki -päiväni. Vaikka etukäteissuunnittelut jäivät aika vähälle tällä kertaa ja loma muodostui hetkessä, niin ehkä juuri siksi tämä miniloma jää mieleen erityisen ihanana.