Juhannustunnelmaa omenankukkien keskellä

Juhannus ja keskikesä on ihan nurkan takana. Olen säästellyt näitä kuvia tähän hetkeen, sillä niissä on minusta niin juhannukseen sopiva tunnelma, vaikka omenankukat eivät enää kukikkaan.

Minähän kierrän kukkivien puiden perässä aina milloin missäkin. Tänne ihanaan omenapuutarhaan minut johdatti Erja (Visuelli), joka on ottanut myös nämä nostalgiaa henkivät kesäkuvat.

Olin kyllä aiemmin kuullut tästä Malminkartanossa sijaitsevasta omenatarhasta, ja haaveillut tässä upeassa paikassa vierailemisesta, mutta en sitten kuitenkaan ole tullut selvittäneeksi tarkkaa paikkaa ja vierailu on jäänyt. Nyt me otettiinkin sitten Erjan kanssa kaikki ilo irti minun ensivierailustani, ja ikuistettiin se näihin kuviin. 

Tänä vuonna olen saanut muuten ruksata kukkakohteista toisenkin sellaisen, jossa en aiemmin ole vieraillut. Haagan alppiruusupuiston sain myös kokea ensimmäisen kerran. Se on jostain syystä myös jäänyt aiempina vuosina näkemättä, mutta nyt kun sinne pääsin, niin olihan sekin aivan epätodellisen kaunis paikka.

Olimme sopineet jo talven sydämmessä tästä kukkaretkestä, ja kun pitkän odotuksen jälkeen tämä oikea odotettu hetki koitti, lähdimme kauniina kesäiltana innoissamme ihastelemaan ja ikuistamaan tätä omenapuutarhan loistoa. Kukkaretkemme reitillehän sattui myös täydessä kukassaan oleva kirsikkapuu, jonka ääreltä otettuja kuvia näittekin jo, kun intoilin niistä silloin heti Kukkivien puiden aikaan.

Näytin äidilleni näitä kuvia heti kun sain ne, ja hän sanoi, että ihan kuin jostain vanhasta elokuvasta.
Joku oli myös Erjan instagramissa julkaisemaan kuvaan kommentoinut jotain sen suuntaista että Kuin hän kävelisi Jane Austenin romaanissa. Siltä minustakin valkoisessa mekossa omenapuiden reunustamalla käytävällä kulkiessa tuntui. Erja onnistui tallettamaan näihin kuviin klassisen kauniin ja nostalgisen kesätunnelman.

Hento seppele tai oikeastaan kukkapanta on itse tekemäni. En tehnyt siitä täyttä ympyrää, vaan kaaren ja sidoin päihin silkkinauhat, joilla se sidotaan kiinni. Tällaisen voikin viedä vaikka juhannuslahjaksi, koska lahjan saaja voi sitoa sen sitten juuri itsellen sopivaksi. Tässä seppeleessä oli alunperin vain harsokukkaa ja vihreitä, mutta lisäsin siihen puutarhasta vielä pari omenan kukkaa. Näin keskikesän aikaan luonnonkukkia riittää ja niitä kannattaakin ehdottomasti hyödyntää. Seppeleen tekeminen ei ole ollenkaan vaikeaa, ja juhannusseppeleen tekemisestä on minullekin tullut perinne.

Ihania juhannushetkiä!
Heidi