Otin koneen syliin, ja ajattelin kirjoittaa teille tällaisen arkisen postauksen kysymysten kautta. Bongasin kysymykset jo aika pitkän aikaa sitten Caritan Char and the city blogista. Tykkään lukea tällaisia kysymys ja vastaus -tyyppisiä postauksia muiden blogeista, joten päätin tarttua sellaiseen pitkästä aikaa itsekin.
Mitä on päälläsi?
Pienemmällä pojalla on tänään kotipäivä ja menen illaksi töihin, joten mukavat vaatteet joilla voi liikkua ovat tämän päivän juttu. Yllä on siis lemppari college, joka näkyy tässä instakuvassa, ja mustat legginsit.
Mitä viimeksi ostit kaupasta?
Jos ruokakauppaostoksia ei lasketa niin pyöreän korilaukun. Tykkään siitä ihan tosi paljon ja se varmasti tulee olemaan kovassa käytössä, kun kesä tulee. Laukku tulee varmasti näkymään täällä blogissakin. Mies vähän naureskeli, että kuka hankkii kesälaukun maaliskuussa, mutta tämä ei ollut mikään heräteostos vaan pitkän etsinnän tulos. Pyöreätkorilaukuthan olivat aikamoinen hitti jo viime kesänä, ja minäkin niitä ihastelin, mutta en sitten kuitenkaan hankkinut. Syyslomamatkalle Omaniin ihan etsin sellaista, mutta en sitten enää löytänyt. Nyt kun juuri täydellisen korilaukun löysin Mangosta, hankin sen jo kesäasut mielessä.
Mitä olet tehnyt viime aikoina?
Mitä olet tehnyt viime aikoina?
Niistänyt. Tämä taudista tautiin -juttu ei oikein enää naurata. Talviloman jälkeen perheessä on ollut sairaana koko ajan joku. Arki on sekaisin, kun joudutaan jatkuvasti miehen kanssa järjestellä töitämme, että pystytään jäädä hoitamaan milloin isompaa ja milloin pienempää lasta kotiin. Viime viikonloppuna 5-vuotiaan kaverisynttäritkin jouduttiin siirtää. Nyt kun pojat olisivat terveenä, ja kylkiluumurtumani suurinpiirtein parantunut, niin sitten tuli tämä flunssavuoro itselle. Kuumeessa en ainakaan vielä sentään ole, eikä yskääkään onneksi, mutta ai että toivon, että pääsisin vihdoin ihan kunnolla terveidenkirjoihin ja lenkille tuonne keväiseen aurinkoon.
Mitä päivän ohjelmaasi kuuluu?
Pienemmällä pojalla on kerran viikossa kotipäivä hoidosta ja tänään on hänen kotipäivä. Päivä on mennyt tähän asti leikkiessä, kirjoja lukiessa ja pieniä kotipuuhia tehdessä. Nyt kun hän on unilla ajattelin kirjoitella teille näitä kuulumisia, koska illaksi lähden sitten taas opettamaan teatteria. Töissä alkaa olla jännittävät vaiheet, kun isompien ryhmissä kevään esitykset ovat jo ihan lähellä.
Mitä on To do-listallasi?
Jos ei puhuta nyt juuri tästä päivästä, vaan vähän laajemmin, niin viime aikoina isoin projekti on ollut uusien sivujen tekeminen. Blogiuudistus on siis työn alla ja olen siitä tosi innoissani. Olen jo pidemmän aikaa kaivannut vähän uutta ilmettä ja linjauksia blogiin, ja niitä on nyt sitten luvassa. Täytyy silti heti samaan hengenvetoon todeta, että pieniä teknisiä haasteita on ja aika kortilla, mutta eiköhän uudet sivut tässä kevällä aukea.
Mitä hyvää ja huonoa tässä päivässä on ollut?
Huonoa tänään on, no tämä hemmetin flunssa.
Hyvää on pienet hetket kuopuksen kanssa. Hänkään ei nyt äidin flunssan takia päivällä päässyt ulos, joten piti keksiä muuta puuhaa. Istutettiin sitten rairuohoa ja se oli pienen mielestä mahtavaa puuhaa.
Olen myös ihan super innoissani menossa taas opettamaan illalla. Innostun lapsellisen paljon teatteriopettajan työstäni kaikkien työvuosien jälkeenkin tai ehkä juuri niiden ja kokemuksen ansiosta yhä vain enemmän. On aina niin palkitsevaa nähdä miten teatterin tekeminen antaa lapsille ja nuorille rakennuspalikoita ei vain vuorovaikutukseen ja esiintymiseen, vaan omaan ajatteluun ja laajemmassa mittakaavassa koko elämään.
Tällaisia pieniä kuulumisia tänään. Tällä viikolla lupaan vielä paljastaa, että mikä oli tämän kolme vuotta sitten tehdyn talon ensmmäinen remontti ja miksi se tehtiin?
Hyvää on pienet hetket kuopuksen kanssa. Hänkään ei nyt äidin flunssan takia päivällä päässyt ulos, joten piti keksiä muuta puuhaa. Istutettiin sitten rairuohoa ja se oli pienen mielestä mahtavaa puuhaa.
Olen myös ihan super innoissani menossa taas opettamaan illalla. Innostun lapsellisen paljon teatteriopettajan työstäni kaikkien työvuosien jälkeenkin tai ehkä juuri niiden ja kokemuksen ansiosta yhä vain enemmän. On aina niin palkitsevaa nähdä miten teatterin tekeminen antaa lapsille ja nuorille rakennuspalikoita ei vain vuorovaikutukseen ja esiintymiseen, vaan omaan ajatteluun ja laajemmassa mittakaavassa koko elämään.
Tällaisia pieniä kuulumisia tänään. Tällä viikolla lupaan vielä paljastaa, että mikä oli tämän kolme vuotta sitten tehdyn talon ensmmäinen remontti ja miksi se tehtiin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!