Vielä kerran joulu

Koko kuukausi oli perinteisen joulukalenterin myötä täynnä joulujuttuja, mutta kerran vielä halusin täällä bloginkin puolella fiilistellä joulua. Kuten aiempinakin vuosina, minä aina vähän hämmästyn sitä, että moni siivoaa jo vimmaisena joulua pois heti aaton jälkeen. Jouluihmisenä minulta ei joulutunnelmaa syö yhtään sekään, että aloitan joulufiilistelyn aikaisin. Tänä vuonna meillä oli melkein kuin kaksi joulua lehtikuvausten takia. Joulu jatkuu aina minulla uuteen vuoteen saakka. Tänä vuonna edes ravistavan kuusen takia joulun siivoamista ei tarvitse kiiruhtaa. Näistä kuvista näettekin nyt sitten paremmin millainen aidon kuusen jälkeen hankkimani "luminen" tekokuusi lopulta oli. Tuo kuusihan oli meillä aaton aattona vielä yläkerrassa, mutta illalla sain päähäni, että se on sittenkin siirrettävä alakertaan. Hyvä päätös, sillä eihän esimerkiksi jouluaamuna puurohetki olisi ollut mitään, jos ei olisi ollut kuusta jota ihastella.

Jokavuotinen toiveeni on tietysti valkoinen joulu, vaikka se harvinaista varsinkin etelässä nykyisin onkin. Ihanaa, että tänä vuonna se toteutui sisustuksen lisäksi myös lumisena maisemana. Meillä kotona Espoossakin lunta oli jonkun verran, mutta täällä lakeuksilla sitä tuli oikein kunnolla ja aito winter wonderland -maisema lumosi kauneudellaan.

Viime vuonna me vietimme ensimmäistä joulua uudessa kodissa. Siihen asti olimme aina lähteneet, jo aatoksi sukulaisten luo, mutta koska vuosi sitten vauvakin oli vasta pikkuinen, päätimme silloin rauhoittaa aaton pysymällä kotona. Aatto ihan vain oman perheen kesken oli niin mukava ja rauhallinen, että halusimme tehdä tänä vuonna samoin. Jouluperinteet ovat kivoja, mutta ei niistä kynsin ja hampain tarvitse pitää kiinni. Perinteitä voi myös päivittää ja luoda uusia. Uskon, että näin me tehdään myös jatkossa. Sukulaisia on tietysti myös ihana nähdä, ja läheisten kanssa ollaan ehditty viettää joulua nyt sitten täällä Etelä-Pohjanmaalla.

Lasten ilo joulupukista ja lahjoista on niin hellyttävää. Pienempikin oli jo kovasti asialla, mutta isompi oli jo tietysti ihan täpinöissään. Oli ihana seurata miten kiitollinen ja innoissaan isompi oli ihan jokaisesta lahjasta.

Paketoin tänä vuonna lahjat kullansävyihin, ja joistakin lasten paketeista tein lumiukkoja. Idean lumiukkopaketteihin bongasin tietysti pinterestistä, jossa suklaalevyjä oli paketoitu pikkulahjoiksi vastaavaan tapaan. Sellaiset tein pojan päiväkotiin kiitoksiksi ja kun niistä tuli niin kivat, tein lumiukkopaketteja sitten isommistakin.

Jouluasuksi päätyi mustavalkoraitainen mekko, jonka löysin joku aika sitten Lindexiltä. Klassinen mustavalkoraitainen mekko aiheutti heti sydämmentykytyksiä värinsä, mallinsa ja tyylinsä ansiosta. Joulun aikaan kynsissäni on aina Chanelin klassikko Le vernis kynsilakka, sävyssä jota itse Coco Chanelkin käytti. Raitamekkooni kuuluu musta rusettivyö, mutta jouluna viimeistelin mekonkin syvänpunaisella silkkinauhalla. Kotioloissa korkkarit sai jäädä kaappiin ja vilukissana mekon päälle puin kashmir-neuletakin. 

 Joulun kaunein suklaarasia -tittelin voittajaksi julistan Lindtin Diva-suklaarasian. Mustavalkoinen, rusetti ja ripaus kultaa, eipä enempää voisi tyyli osua makuni kanssa kohdilleen. Uutena vuotena ehkä jopa maltan avata kauniin rasian ja sama mekkokin ehkä päätyy päälle.

Kaiken kaikkiaan joulu on ollut ihana ensin kotona ja sitten sukulaisten ja ystävien luona täällä Etelä-Pohjanmaalla. Huomenna ajelemme kotiin viettämään uutta vuotta. Mies palaa uuden vuoden jälkeen töihin, mutta minä ja pojat lomailemme vielä loppiaiseen saakka.
Mukavia vuoden viimeisiä päiviä ja onnea vuodelle 2018!