Valkoisena kukkiva magnolia

Se on kuulkaas magnolia-aika jälleen. Pidempään blogia seuranneet eivät ole voineet välttyä siltä tiedolta, että magnolia on lempikukkani. Niinpä on melkeinpä yllättävää, että tämä kukkahullu läväyttää vasta nyt blogiinsa ensimmäiset magnoliakuvat, kun yleisesti some-maailmassa on jo jonkin aikaa jyllännyt varsinainen magnoliahuuma. Instagramin puolella olen toki jo riemulla liittynyt magnolian palvojien joukkoihin, ja julkaissut ainkin pari magnoliakuvaa. Magnolia, magnolia, magnolia... Yksikään kuva magnoliasta ei ainakaan minulle ole liikaa, on se vaan niin kaunis.

Tässä magnolianoksassa itselleni erityistä on se, että kaikesta magnoliahulluudestani huolimatta näissä kuvissa kukkii vasta minun ensimmäinen valkoisena kukkiva magnolian oksa. Kukkakaupassa olin olettanut, että tämäkin on vaalenpunainen, niin kuin aina aiemmin. Tämän oksan hankkiessani yksikään nuppu ei ollut auennut, joten olin varautunut siihenkin, että se ei välttämättä kukkisi ollenkaan. Pitämällä oksan valoisasssa paikassa, vaihtamalla joka päivä oksalle kuuman veden ja rapsuttaalla uutta imupintaa (parempi olisi leikata, mutta kova puuvarsi tarvitsisi ihan leikkurit, joita en ole saanut hankittua) se kuitenkin alkoi avata nuppujaan. Nuppujen aukeaminenhan on itselleni lähes pyhä tapahtuma, ja kun se alkaa käyn vähän väliä ihastelemassa nuppujen avautumisen eri vaiheita. Tuo vaihe on vähän kuin seuraisi kevään saapumista nopeutetttuna pienoiskoossa. Täällä on ollut vähän arkihaasteita sairasteluineen, joten kevään saapumista saisikin minun puolestani nyt vähän nopeuttaa. Onneksi aurinko lämmittää jo välillä ihan lupaavasti.